Vesiin ennustetaan suuria sinileväesiintymiä

Suomenlahdelle ja sisävesiin on jälleen odotettavissa suuria sinileväesiintymiä. Jos kesästä tulee lämmin, levämassojen määrä voi merellä nousta jopa viime vuosien huipputasoille.

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) mukaan runsaita leväesiintymiä on odotettavissa, koska leviä ruokkivan fosforin määrä on ollut korkealla. Viimeisen vuosikymmenen vertailuarvoihin nähden fosforipitoisuuksissa on talven aikana mitattu Suomenlahdella jopa ennätyslukuja. Lopulliseen tilanteeseen tulee vaikuttamaan myös kesän sää: mitä lämpimämpi ja valoisampi kesä, sitä massiivisemmaksi levien kasvu kiihtyy. Mitä vähemmän tuulee, sitä isommiksi lautoiksi levät kiinnittyvät.

-Mallinnustutkimusten mukaan on riski, että leväesiintymisten määrä nousee ensi kesänä yhtä suureksi kuin huippuvuonna 1997. Vaikka merenpohjan happitilanne on hyvä, ravinteet ovat voimakkaiden talvimyrskyjen takia päässeet liikkeelle, sanoo SYKE:n tutkimuspäällikkö Mikko Kiirikki.

Isoimmat levälautat ovat aiempina kesinä muodostuneet sääoloista riippuen heinäkuussa tai viimeistään elokuussa.

-Eniten leviä nähtäneen tänäkin vuonna rannikkoalueella tiheän asutuksen tuntumassa. Esimerkiksi Kotkan ennusteessa ei ole juurikaan eroa Helsingin tai Saaristomeren tilanteeseen, Kiirikki sanoo.

Järvissä tilanne vaihtelevampi


Leväkukintojen keskittyminen merialueella kaupunkien edustoille selittyy sillä, että valtaosa levien liikakasvua kiihdyttävistä ravinteista on peräisin asutuksen jätevesistä ja liikenteen ilmanpäästöistä. Sisävesissä ja etenkin pienimmissä järvissä tilanteeseen vaikuttaa voimaperäisen maatalouden hajakuormitus ja yksittäisten tuotantolaitostenkin päästöt.

-Sisävesillä leväennusteen tekeminen on ylipäätään vaikeampaa, sillä järvien kuntoon liittyy paljon paikallisia tekijöitä, Kiirikki jatkaa.

Perinteisesti levähavaintoja on tehty paljon Hämeen alueella sekä Tampereen, Kuopion ja Kuusamon seuduilla, ja tuskin niiltä ensi kesänäkään vältytään. Esimerkiksi Kuopion seudulla ravinnetilanne on pitkään pysynyt korkeana jo sikäläisen maaperän rehevyyden takia.

Aina leväkukinta ei kuitenkaan ole merkki järven pahoinvoinnista, vaan satunnaiset karujen ja puhtaiden järvien kukinnat voivat kertoa myös järven ravinnesuhteiden paranemisesta. Lisäksi yksittäisissä järvissä on viime vuosina saatu leväkukintoja kuriin järven hoitotoimilla, esimerkiksi hapetuksella, ruoppauksella ja hoitokalastuksella.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat