Suomen historiallinen Nato-päätös herättää oikeutetusti runsaasti julkista mielenkiintoa. Median harrastama määräaikojen asettelu on kuitenkin turhaa, koska eduskunnan Nato-päätös ei välttämättä synny vielä 16.5. maanantaina, toteaa politiikan toimittaja Vesa Kallionpää kommentissaan.
Kansanedustaja Jussi Halla-ahon (ps.) johtama eduskunnan ulkoasianvaliokunta keskusteli tänään presidentti Sauli Niinistön kanssa niin kutsutun Nato-selonteon sisällöstä ja edistymisestä.
Halla-aho oli varsin niukkasanainen, kun kysyin häneltä eduskunnassa tapaamisen sisällöstä ja tivasin päätöksenteon aikatauluista.
– Mediankin olisi syytä välillä panna jäitä hattuun tämän asian käsittelyssä, vastasi Halla-aho.
Ymmärsin hänen viittaavan julkisuudessa esitettyihin väitteisiin, päätöksentekoaikatauluihin ja jopa mediassa esitettyihin vaatimuksiin Nato-päätöksen nopeammasta käsittelystä.
Totta onkin, että välillä aikatauluista on julkisuudessa tullut lopputulosta ja sisältöä tärkeämpiä uutisia. Arvauksista voi helposti tulla myös huteja.
Arvauksia ja aikatauluja
Siispä eteenpäin jo viitoitetulla linjalla ja lisää Nato-aikatauluja!
Muutama eduskunnan valiokunta on jo antanut lausuntonsa niin kutsutusta Nato-selonteosta ulkoasianvaliokunnalle, joka lopulta tiivistää eduskunnan kannan mietintöönsä. Tärkeän puolustusvaliokunnan lausunnon kaavaillaan valmistuvan ensi viikon tiistaiksi.
Presidentti ja todennäköisesti myös ministerit kertovat kantansa ensi viikolla.
Päähallituspuolue SDP päättää Nato-kantansa lauantaina 14.5.
Lopulta Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta (TP-UTVA) esittää eduskunnalle Nato-jäsenyyden hakemista.
Todennäköisin vaihtoehto on, että ehdotus annetaan eduskunnan nyt käsiteltävän selonteon eräänlaisena täydennyksenä, jolloin se palautuu suuren salikeskustelun jälkeen ulkoasiainvaliokuntaan.
Valiokunnan mietintö käsitellään lopulta eduskunnan täysistunnossa, jolloin Nato-hakemuksen jättämisestä voidaan äänestää.
Maanantai 16.5. ei ole Nato-päätöksen takaraja
Tähän asti julkisuudessa on oletettu, että maanantain 16.5. olisi eduskunnan Nato-hakemuspäätöksen takaraja. Niin ei välttämättä ole.
Oletuksen taustalla on tieto siitä, että presidentti Niinistö matkustaa jo 17.5. valtiovierailulle Ruotsiin.
Toisaalta edellä kuvattu selonteon eduskuntakäsittely ei todennäköisesti onnistu yhdessä päivässä. Teoriassa se on mahdollista, mutta epätodennäköistä.
Päätös hakea Naton jäsenyyttä on historiallinen ja suuri osa kansanedustajista saattaa haluta sanoa siitä sanansa.
Voi hyvin olla, että eduskunnan päätös venyy tiistaille tai jopa keskiviikolle.
Eduskunta käyttää sen ajan kuin tarvitsee
Eduskunta valmistelee Nato-päätöstä huolella, mutta viivyttelemättä.
Vaikka lopputulos näyttää jo nyt selvältä, niin silti myös tyyliseikoilla on väliä. Ja demokratialla.
Siksi SDP:n pitää saada tehdä Nato-päätöksensä vaikka viime tingassa. Siksi Naton vastustajien ei pidä tuntea, että asian eduskuntakäsittelyä yritettäisiin väkisin runnoa.
Tämän mittaluokan asiassa päätös pitää tehdä tyynen rauhallisesti eikä hötkyillen. Ripeästi, muttei repien. Se vähentää jälkipuheita ja luo pohjaa tulevaan.
Suomen päätös ei ole päivästä eikä parista kiinni. Eduskunta käyttää sen ajan kuin tarvitsee.
Silläkään ei ole väliä, ehtiikö Ruotsi mahdollisesti tehdä muodollisen Nato-päätöksensä ensin. Tämä ei ole mikään maaottelu. Kyseessä on Suomen ja Ruotsin pitkälle tulevaisuuteen ulottuva turvallisuuspoliittinen ratkaisu. Siinä on kummallekin maalle miettimistä kylliksi.
Vasemmistoliiton päällä kuumia hiiliä
Nato-päätös on erityisen vaikea vasemmistoliitolle ja osalle sen kansanedustajista.
Puolueella on voimassa oleva Nato-vastainen puoluekokouspäätös. Ensi kesän puoluekokouksessa vasemmistoliiton on kuitenkin keksittävä puolueohjelmaansa muotoilu, jonka kanssa tulee toimeen myös todennäköisessä Nato-prosessissa ja Nato-Suomessa.
Jo nyt puolueen puheenjohtaja, opetusministeri Li Anderssonin (vas.) on päätettävä, aikooko hän olla ainoa ministeri ja TP-UTVA:n jäsen, joka vastustaa Suomen Nato-jäsenhakemusta.
Samoin Jussi Saramo (vas.) joutuu miettimään, aikooko hän olla ainoa Nato-hakemusta vastustava eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Vasemmistoliiton valtuusto kokoontuu huomenna päättämään, voiko puolue jatkaa hallituksessa todennäköisestä Nato-jäsenhakemuksesta huolimatta.
Se oli hallitusneuvotteluissa puolueelle kynnyskysymys. Nyt tilanteen arvioidaan kuitenkin muuttuneen.
Onko Halla-aho oikeassa?
Vasemmistoliiton päällä on siis kuumia hiiliä, mutta medialle Jussi Halla-aho vaatii jäitä hattuun. Onko Halla-aho oikeassa?
Sen lukijat ja katsojat päättäkööt.
Määräaikojen asettelu ei medialle kuulu, mutta niiden arvailu ja uutisointi kyllä. Toisaalta Nato-laukalle lähteneen median ylilyöntejä ja suoranaisia virheitä on varmasti nähty.
Mahdollisimman avoin tiedonvälitys näin merkittävästä päätöksestä on silti välttämätöntä. Yhtä tärkeää tietenkin on, että näin merkittävästä päätöksestä ei annettaisi väärää tietoa sen paremmin Suomen rajojen sisä- kuin ulkopuolellekaan.
Mutta ei hötkyillä. Jäitä hattuun.