Suomen ja Ruotsin Nato-prosesseista ja etenkin niiden aikatauluista on riittänyt keskusteltavaa kuluneella viikolla. Tarkkoja päivämääriä ei kuitenkaan ole vielä tiedossa. Tämä ei kuitenkaan estä Pöllöraatia dissektoimasta tämänhetkistä tilannetta. Kaikki odottavat joka tapauksessa pääministeripuolue SDP:n kantaa.
Ilta-Sanomien yhteiskuntatoimituksen esimiehen Hanna Vesalan mukaan Nato-aikataulu selkeytyy sen jälkeen, kun SDP ja pääministeri Sanna Marin kertovat Nato-kantansa.
SDP:n on määrä päättää Nato-kannastaan 14. toukokuuta puoluevaltuuston ylimääräisessä kokouksessa Helsingissä ja pääministeri Marinin jo sitä ennen.
– Käsittääkseni sen jälkeen aika nopeasti tapahtuu asioita. Suomessa ei varmaan kauhean pitkään voi olla sellaista tilannetta, että pääministeri on jo kertonut kantansa, että homma on jo selvä. Minun näkemykseni mukaan se hakemus laitetaan sitten suoraan eduskuntaan SDP:n kokouksen jälkeen, Vesala arvioi.
Maaseudun tulevaisuuden päätoimittaja Jouni Kemppaisen mielestä aikatauluasiat korostuvat jo liikaa, sillä päätös on jo Kemppaisen mielestä tosiasiassa tehty.
– Se on jo tehty jonkin aikaa sitten. Nyt palaset vain asetellaan senkaltaiseen asentoon, että päätökset voidaan tehdä virallisesti, Kemppainen toteaa.
Samoilla linjoilla on MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki, jonka mielestä muutama päivä tai viikko suuntaan tai toiseen ei olisi enää ratkaisevaa. Lehtimäki kaipaa pikemminkin päivitystä Pohjanlahden länsipuolelta.
Ruotsissa julkaistaan Nato-kysymystäkin käsittelevä selonteko 13. toukokuuta, eli päivää ennen Suomen demareiden puoluevaltuuston kokousta.
Lehtimäki kehottaa kuitenkin kiinnittämään huomiota siihen, että 24. toukokuuta Ruotsin demareiden puoluehallituksen on määrä kokoontua.
– Kaikki tietävät, että se on tavallaan Ruotsin niin sanottu varjohallitus. Se kanta tarvitaan sieltä, minkä jälkeen ruotsalaiset puolueet voivat sitten päästä yhteisymmärrykseen, ja sitten tulisi se Ruotsin kanta. Tämähän viittaa siihen, että Suomi ja Ruotsi eivät ole täysin synkronissa. Ruotsi tulee sitten ehkä viikon pari Suomea jäljessä oman kantansa kanssa, Lehtimäki taustoittaa.
Lue myös: Linde: Suomen Nato-kannalla on suuri vaikutus Ruotsin linjaan – ulkoministerit korostivat useaan otteeseen maittemme erityissuhdetta
Pöllöraadin kolmikon mielestä Suomen ja Ruotsin päivillä tai viikoilla eroavilla aikatauluilla ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa suurempaa merkitystä.
Kiteyttäen voi siis todeta, että toukokuusta on muodostumassa varsin jännittävä kuukausi historiallisten päätösten suhteen.
– Historiallinen hetki on niin iso, että jopa Ruotsissakin "diskuteeraaminen" menee johonkin säällisiin rajoihin. Enää Ahvenanmaa on tässä jollakin tavalla se yksi osa, joka ei oikein ymmärrä, että missä tässä mennään, Kemppainen mainitsee.
– Ihan keskusteltava asia tässä on, että Venäjä rupeaa tässä kaikenlaisia sopimuksia purkamaan. Pitääkö meidänkin pohtia sitä, että pitääkö meidänkään pitää sitä sopimusta Ahvenanmaalla voimassa. Toki siihen liittyy monia muitakin osapuolia, Vesala lisää.
Kiistely valmiuslaista
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) esitteli torstaina muutoksia poikkeusolojen lainsäädäntöön, eli valmiuslakiin. Kaavailtu uusi peruste poikkeusoloille kattaisi erilaisia hybridivaikuttamisen muotoja.
Valmiuslaista käytiin eduskunnan kyselytunnilla paikoin kiivastakin keskustelua. Oppositiopuolue perussuomalaisten mukaan hallituksen valmiuslakiesitys ei pidä sisällään mahdollisuutta pysäyttää laajamittaista maahantuloa.
Hallitus on uudistamassa valmiuslakia kiireellisesti.
– Siitä käytiin todella kova keskustelu. Itsellä ainakin on vähän se huoli kun sanottiin, että nopeasti tuodaan se uusi pala – viimeistään siihen mennessä, kun eduskunta jää kesälomalle. Siihen jää nyt ehkä tämän Nato-jäsenyyden pyytämisen ja tämän lain valmistumisen väliin kyllä sellainen rako, joka suorastaan houkuttelee Venäjää kokeilemaan Suomen itärajan pitävyyttä, Lehtimäki varoittaa.
Nato-kannatus kasvaa yhä
Kuin syöttönä Pöllöraadille Uutissuomalainen julkaisi perjantaina tuoreita tuloksia mielipidemittauksesta, jonka mukaan enemmistö hyväksyisi, että Suomeen sijoitetaan rauhan aikana pysyvä Naton tukikohta tai tukikohtia.
Niin ikään Helsingin Sanomien torstaina julkaiseman kyselyn mukaan jo 65 prosenttia haluaisi Suomen liittyvän Natoon.
Sotilasliittoon halutaan yhä laajemmin nuorten ja naisten keskuudessa.
Kemppaisen mielestä kannatuksen kasvu on seurausta Venäjän toimien havainnoinnista.
– Me näemme, miten Venäjä toimii. Kuten tässäkin Pöllöraadissa on aiemminkin keskusteltu ja itsekin olen todennut, että Nato-jäsenyys ei ole tähän hätään, vaan se on seuraaviin hätiin. On kaikista tärkeintä, että Suomi on kuitenkin tehnyt alkuvuoden aikana omia toimia ja vahvistanut niitä asioita, joita voidaan omin voimin tehdä, Kemppainen analysoi.
Katso artikkelin alussa olevalta videolta koko vappuviikon Pöllöraati, jossa käsiteltiin myös kuinka kunta-alan työriidan pattitilanne aukeaa.