Analyysi: Nato-hakemus kohtaa eduskunnassa vastaehdotuksen ja sitä seuraava äänestys on hyvä käänne

Suomen Nato-prosessi etenee viikonlopun aikana todennäköisesti siten, että lauantaina pääministeripuolue Sdp:n puoluevaltuusto kuittaa osaltaan kannatuksen Natolle ja sunnuntaina hallitus tekee uuden selonteon, jossa esitetään Nato-hakemuksen lähettämistä.

Valmistelun hallitukselle tekee tasavallan presidentti yhdessä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunnan kanssa eli tp-utva pohjustaa päätöstä.

"Toivottavasti tästä tulee äänestys"

Eduskunta aloittaa uuden selonteon käsittelyn maanantaina kello 10 aamupäivällä. Eduskunnan päätös selonteosta valmistuu päivässä tai parissa, riippuen kansanedustajien puheiden määrästä ja pituudesta.

Ulkoasiainvaliokunnan on tarkoitus nopeasti tehdä mietintö uudesta selonteosta, kunhan puheet on pidetty.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo kertoi jo torstaina, että Vasemmistoliiton riveistä tulee vastaehdotus Nato-hakemukselle. Saramo sekä puolueen puheenjohtaja Li Andersson ovat kuitenkin itse valmiita Nato-jäsenyyden hyväksymään.

Nato-hakemuksesta siis äänestetään eduskunnan suuressa salissa alkuviikon aikana.

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kertoi torstaina olevansa todennäköisestä äänestyksestä mielissään.

– Toivottavasti tästä tulee äänestys, ettei tule epäselvyyttä, että kyseessä olisi junailtu päätös. Tulossa on aito 200 kansanedustajan ratkaisu, Vanhanen sanoi MTV Uutisille.

Oikeastaan tulossa on 199 kansanedustajan ratkaisu, koska puhemies ei äänestä. Vanhanen ei edelleenkään halua kertoa omaa Nato-kantaansa asemansa takia.

– Haluan olla myös niiden puhemies, jotka ovat eri mieltä, hän sanoo.

Äänestystulos vahva viesti

Äänestystulos kertoo Vanhasen mukaan myös Nato-maille siitä, että Suomi ja suomalaiset haluavat Natoon.

Viesti on vahva varsinkin, jos ja kun Nato-hakemuksen kannalla on suuri enemmistö kansanedustajista

– Se on ulospäin Nato-jäsenmaille viesti, että täytämme ehdon, että Suomi suhtautuu vakavasti jäsenyyteen ja jäsenyydellä on kansalaisten tuki. Se on Nato-jäsenille tärkeä tieto. Myös Venäjälle se on viesti, ettei tämä ole hetkessä tehty ratkaisu, vaan se perustuu harkintaan, Vanhanen pohti.

Äänestyksen ohella on Vanhasen mukaan tärkeätä, että keskustelussa kuullaan Nato-kriittisiä puheenvuoroja.

– Antaisi omituisen kuvan, jos argumentit, joita on vuosikymmeniä Suomessa esitetty, nyt jotenkin vaiettaisiin. Nämä argumentit on päästävä esittämään. Se lisää päätöksen uskottavuutta. Päätökset on tehtävä läpinäkyvällä tavalla, Vanhanen sanoo.

Toivottavasti eduskunnassa ja Suomessa laajemminkin ajatellaan Vanhasen kanssa samalla tavalla, vaikka Nato-päätös on historiallinen ja monelle myös tunteikas.

Se ei kuitenkaan saa tarkoittaa sitä, että Naton vastustajia mollattaisiin tai syytettäisiin Putinin pussiin pelaamisesta. Demokratiaan kuuluvat erilaiset mielipiteet.

Nato-jäsenyyden vastustus oli ennen helmikuun loppua Suomessa lähes valtavirtaa ja Nato-kriittiset mielipiteet olivat laajasti hyväksytympiä kuin nyt.

Puheaikaa 16 tuntia

Vanhasen sanoin olisi omituista, jos eduskunnassa ei Nato-kriittisiä puheita lainkaan kuultaisi, vaikka Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti turvallisuustilanteen ja Nato-optio on päätetty lunastaa.

Mielipidetiedustelujen mukaan ainakin reilu kymmenen prosenttia suomalaisista vastustaa yhä Nato-jäsenyyttä. On vain oikein, että heidänkin mielipiteensä kuullaan Nato-kriittisten kansanedustajien kertomana.

Naton vastustajien on puolestaan tyydyttävä siihen, että suuri enemmistö suomalaisista haluaa Natoon ja Natoon myös mennään.

Päätöksentekoa ei olisi tyylikästä viivyttää puhemaratonilla. Voisi kuvitella, että maanantain aikana kaiken saisi sanottua, kun Nato-käsittelylle on varattu aikaa 16 tuntia eli istunto voi jatkua kello kahteen asti yöllä.