Lohjalaisen Viveka Stjernbergin, 41, puoliso Vesa Siipo, 44, kävi lähellä kuolemaa viime keväänä. Miehen kunto romahti hetkessä, kun A-streptokokkibakteeri lamaannutti hänen toimintakykynsä lähes kokonaan.
– Kaikki alkoi ihan yllättäen kuin salama kirkkaalta taivaalta. Vesa on aina ollut perusterve ja hyväkuntoinen, ja melkein aina välttänyt flunssat ja muut taudit. Aluksi ajattelin, että häneen oli iskenyt vain kovempi influenssa, Viveka kertoo.
Viveka Stjernberg kertoo Vesan kokemuksista, koska miehensä on yhä vaikea puhua kokemuksistaan.
Puheyhteys hävisi välillä
Oireet alkoivat huhtikuun puolivälissä huonovointisuutena. Vesalle nousi 42 asteen kuume. Kuume pomppi muutaman asteen suuntaan ja toiseen parissa päivässä, mutta piti kuitenkin pintansa, eikä suostunut laskemaan kokonaan.
Sitten alkoi oksentelu ja hänen vatsaansa väänsi. Selässä oli kovaa kipua.
– Vesa meni niin huonoon kuntoon, etten saanut häneen välillä puheyhteyttä. Hän oli hyvin sekavassa tilassa korkean kuumeen takia.
Yksi asia sai vaimon hälytyskellot soimaan
Kurkkukipua tai esimerkiksi angiinaa Vesalla ei ollut. Ne ovat tyypillisiä oireita A-streptokokkibakteerille. Yksi asia sai Vivekan hälytyskellot soimaan ja soittamaan ambulanssin paikalle.
– Vesa sanoi noin viikon oireilujen jälkeen, ettei ollut virtsannut pariin päivään. Lähihoitajan koulutuksen saaneena ymmärsin, että siinä vaiheessa, kun ihminen ei virtsaa, sisäelimet ovat sulkeutuneet.
Ambulanssin henkilökunta antoi Vivekan mukaan ymmärtää, että heillä olisi kiireellisimpiäkin tehtäviä kuin kuljettajaa flunssapotilaita sairaalaan.
– Sanoin ambulanssin hoitajille, että jos teillä on kiire, niin meilläkin on. Kun Vesa totesi ambulanssissa hoitajille, ettei hänellä ole voimia istua, myös hoitajat havahtuivat tilanteen vakavuuteen.
Tutkimukset paljastivat syyn
Vesa kiidätettiin ensin Lohjan sairaalaan, jossa oirein syyksi epäiltiin verenmyrkytystä tai myyräkuumetta.
Pian hänet siirrettiin Jorvin sairaalaan, jossa hänelle tehdyistä tutkimuksista selvisi, että Vesa oli saanut A-streptokokkibakteerista verenmyrkytyksen. Hänet siirrettiin teho-osastolle.
– Bakteeri oli päässyt vereen ilmeisesti ilmateitse. Bakteerin aiheuttamaa mätää oli kertynyt vatsan peitteisiin niin paljon, ettei keuhkoilla ollut tarpeeksi tilaa hengittää. Vielä tänäkin päivänä on mysteeri, mistä bakteeritartunta oli peräisin.
Vesa kiidätettiin leikkaukseen, jossa molemmat kyljet viillettiin auki ja mätäkertymät poistettiin.
Lääkäri varoitti perhettä etukäteen, että Vesa ei välttämättä selviäisi leikkauksesta hengissä. Se oli kova pala paitsi Vivekalle myös Vesan 16- ja 18-vuotiaille pojille.
– Lasten tuskaa ja pelkoa oli hirveä katsoa, kun tietää, että isä on heille tärkeä ihminen elämässä, Viveka sanoo.
Kivi putosi monen läheisen sydämeltä, kun leikkauksen jälkeen lääkäri tuli kertomaan yön sairaalassa odottaneille läheisille, että Vesa selviäisi operaatiosta.
– Leikkauksen jälkeen Vesa pidettiin noin viikon nukutuksessa, jotta keuhkokapasiteetti saatiin palautettua normaaliin tilaan. Nukutuksen aikana hoidettiin muun muassa bakteerin turmelemia munuaisia, sydäntä, verenpuhdistusta ja hänet pidettiin hengityslaitteessa. Mies oli täysin letkujen peitossa, mikä oli hurja näky.
Tauti jätti pysyvät jäljet
Sairaalajaksoa kesti noin kaksi kuukautta, jonka aikana Vesalle kehkeytyi vielä keuhkokuume. Kesällä hän pääsi takaisin kotiin, mutta kova tauti näkyy ja tuntuu vielä tänäkin päivänä.
– Edessä on vielä pitkä kuntoutusjakso. Lihakset ovat surkastuneet ja käsissä on kovaa kipua. Sydämessä on vajaatoimintaa ja munuaisissa edelleen vikaa. Sairausloma jatkuu ainakin syyskuun loppuun.
Viveka Stjernberg haluaa muistuttaa, että ilman määrätietoista tahtoa hän ei olisi välttämättä saanut miestään ambulanssin kyytiin ja pikaista sairaalahoitoa.
– Tässä taudissa on kyse vain minuuteista, ihmisen henki voi mennä hetkessä. Haluaisin herätellä hoitohenkilökuntaa ambulansseissa ja sairaaloissa ottamaan ihmisten oireet vakavasti ja yhteiskuntaa panostamaan sairaalahoitoon.
"Ihmishenkiä ei voi mitata rahassa"
Hänen mukaansa A-streptokokkibakteerin todentamisessa haasteellisen tekee esimerkiksi nieluviljely, joka Vesallekin sairaalajakson ensimmäisenä päivänä tehtiin.
– Näytteen valmistumisessa menee kuitenkin pari päivää ja se on liian pitkä aika tällaisessa salakavalassa taudissa. Meidän on saatava pikatestejä, joilla tauti voidaan todentaa nopeammin. Tärkeätä olisi, että myös verestä saisi tehtyä pikatestin koska nieluviljelystä ei välttämättä löydy mitään, kuten ei Vesallakaan löytynyt.
– Tuntuu, että tässä yhteiskunnassa ajatellaan liikaa rahaa, mutta eihän ihmishenkiä voida mitata rahassa.