A-streptokokki vei Kimmon, 43, hengen – vaimo Johanna heräsi kamalaan hiljaisuuteen ja joutui itse kahden kuukauden sairaalahoitoon: "Soitin kahdesti hätäkeskukseen, mutta en saanut apua"

Ensimmäiset streptokokkibakteerin aiheuttamat oireet alkoivat Kimmolla helmikuussa 2018. Lääkärissä epäiltiin angiinaa, minkä vuoksi mieheltä otettiin nielunviljely. Tulos nieluviljelystä piti tulla miehelle viimeistään parissa päivässä.

– Se perinteinen nielunviljely ei ehtinyt valmistua, ennen kuin mieheni kuoli. Viimeisimmässä lääkärinlausunnossa mainitaan kuitenkin erikseen, että streptokokkia ei pidetä todennäköisenä, Johanna kertoo.

Pian myös Johanna alkoi saada ensioireista vakavasta taudista.

Lue myös: Tappajabakteeri voi romahduttaa terveyden jo tunneissa – tunnista oireet ajoissa: ”Tärkein hälytysmerkki”

Lihansyöjäbakteeriksi kutsuttu tauti jyllää Suomessa epidemiana – vakavia A-streptokokkitapauksia viime vuonna enemmän kuin koskaan

Apua ei lähetetty

Vain päivä ennen kuolemaa Kimmo kävi lääkärissä toistamiseen.

– Hänellä oli korvakipuja ja korvasta tuli vaahtoa ja verta, Johanna sanoo.

Kimmon tila huononi entisestään ja samaan aikaan myös Johanna joutui huonovointisuuden vuoksi vuoteen omaksi.

Kimmon kunnon romahdettua entisestään Johanna soitti kaksi kertaa hätäkeskukseen hälyttääkseen ambulanssin. Apua ei kuitenkaan koskaan lähetetty.

– Oli epätoivoista saada apua. Siinä oli tulkintavirhettä hätäkeskuksella. Ei sitä äkkiseltään usko, että perusterve 43-vuotias mies olisi niin huonossa kunnossa korkeassa kuumeessa, korvakivussa ja puheongelmissa, että tarvitsee ambulanssin.

– Minä soitin kaksi puhelua hätäkeskukseen, mutta en saanut apua.

"Oli paha tunne siitä, mitä oli käynyt"

Johannan mukaan seuraavana aamuna hän heräsi syvään hiljaisuuteen. Kimmo oli kuollut.

– Heti kun heräsin, minulla oli paha tunne siitä, mitä oli käynyt. Se oli suuri järkytys, että itse olin henkihieverissä ja mies oli kuollut.

– Tämän jälkeen soitin apua ja asia otettiin tällä kertaa todella vakavasti. Sieltä tuli poliisi, ruumisauto ja sosiaali- ja kriisipäivystys. Sitten minulle tilattiin ambulanssilääkäri saattelemaan minut tehohoitoon.

Sairaalassa Johannalle tehtiin välittömästi iso leikkaus, missä häneltä poistettiin laaja mätäpaise jalasta. Johannalla ei itsellä ole muistikuvia sairaalan tapahtumista alkuajoilta.

Hän joutui olemaan kaikkiaan kaksi kuukautta sairaalahoidossa, joista kaksi viikkoa teho-osastolla.

Johanna toivoo valtiolta panostusta pikatesteihin

A-streptokokki on yleinen bakteeri, joka usein ilmenee angiinan tai tulirokon muodoissa. Kuten Kimmo Koivusen tapauksessa kävi, bakteeri voi myös olla hengenvaarallinen ja johtaa kuolemaan.

Johannan mielestä ainoastaan tärkeä oireiden tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen eivät riitä, sillä terveydenhuollossa olisi myös tärkeää panostaa lisää moderneihin pikatesteihin, jotta oikea diagnoosi ja hoito saataisiin ajoissa järjestymään.

– Maallikkona tuntuu, että jos perinteisessä nielunviljelyssä voi mennä pari päivää tuloksen varmistumiseen, niin se ei ole riittävän nopea testi yksinomaan käytettynä näin aggressiivisessa taudissa.

– Toivoisin, että valtio saisi budjettiriihessään lisättyä jopa muutaman miljoonan euron moderneihin pikatesteihin valtakunnallisesti niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Minulle olisi sydämenasia, jos vakava tautimuoto ja kuolleisuus vähenisivät merkittävästi, Johanna sanoo. 

Lue myös: A-streptokokkiepidemialle ei näy loppua – "Infektiot, joissa tämä on aiheuttajana, pitää hoitaa"