Vertaislainojen suosio kasvaa – koroissa huimia eroja

Vertaislainojen suosio kasvaa Suomessa 2:21

Suomeenkin on rantautunut viime vuosina useampia vertaislainayrityksiä, jotka välittävät luottoja yksityiseltä ihmiseltä toiselle.

Suurin Suomessa toimivista yrityksistä on Fixura, joka ilmoittaa välittäneensä lainoja toimintansa aikana jo noin 33 miljoonalla eurolla.

– Tänäkin vuonna meidän kautta on lainattu rahaa jo yli 10 miljoonaa euroa, Fixuran toimitusjohtaja Mirja Palola sanoo.

Vertaislainoilla tarkoitetaan verkkosivun välityksellä haettavaa lainaa, jonka yksityiset sijoittajat rahoittavat. Hakija esittää tulotietonsa ja esittelee muutenkin lainahakemuksessa tilannettaan. Tämän jälkeen sijoittajat päättävät itsenäisesti, onko lainahakemus perusteltu ja haluavatko he lainata rahaa.

Vertaislainaajissa on sekä tavallisia ihmisiä että korkeaa tuottoa hakevia riskisijoittajia. Jos lainaa ei makseta, se menee vertaislainayrityksen lähettämän muistutuksen jälkeen velkaperintään.

Vertaislainalla rahoitetaan myös pikavippejä

Fixura välittää 2 000 - 10 000 euron lainoja, keskimääräinen summa on noin 4 000 euroa. Lainoja haetaan toimitusjohtajan mukaan äkillisiin tarpeisiin, mutta joskus myös pikavippien maksamiseen.

– Jos on tullut otettua näitä pikavippejä, joissa on todella korkeat vuosikorot, halutaan ehkä maksaa ne kaikki kerralla pois tällaisella halvempikorkoisella lainalla, Palola sanoo.

Fixura ilmoittaa korkeimmaksi peruskoroksi lainoille 32 prosenttia, mutta Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan jotkut vertaislainayritykset ovat perineet lainoista huomattavasti korkeampia korkoja. Virastolle on tullut kyselyitä useaan sataan prosenttiin kohonneista todellisista vuosikoroista.

– On tullut tällaisia yllättäviä kustannuksia ja korkeita korkoja, jotka ylittävät sen, mitä kuluttajalaissa on säädelty, Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Rikhard Merikoski sanoo.

Korkeita korkoja keräävät vertaislainayritykset vetoavat kuitenkin siihen, että koska he vain välittävät luottoja, heidän ei tarvitse noudattaa esimerkiksi alle 2 000 euron suuruisille pikavipeille laissa määriteltyä korkokattoa.

Jopa yli 700 prosentin korkoja

Yleisradion MOT-ohjelma kertoi viime viikolla, että käräjäoikeuksissa on leikattu Trustbuddy AB -nimisen vertaislainayrityksen perimiä yli 700 prosentin korkoja pikavipeille sallittuun enimmäiskorkoon eli 50,5 prosenttiin.

MOT kertoi myös, että Trustbuddy on itse nostanut yli 1 700 kannetta maksamattomista veloista. Ohjelman mukaan noin 600 juttua on ratkaistu Trustbuddy AB:n vaatimusten mukaan tai kanteet on peruutettu, kun velallinen on maksanut velkansa.

Useat käräjäoikeudet ovat kuitenkin jäädyttäneet Trustbuddy AB:n velkomusjuttujen käsittelyn, ja ne odottavat hovioikeuden linjausta asiaan

Kuluttajavirasto on käynnistänyt selvityksen Lainaaja.fi-nimisen vertaislainayrityksen toiminnasta. Viraston mukaan yritys itse asiassa myöntää kuluttajaluottoja, ja sen pitäisi noudattaa pikavipeille määrättyä korkokattoa.

– Silloin kun sopimussuhteen ehdot näyttävät siltä, että tämä vertaislainayhtiö olisi itse asiassa luotonantaja, silloin olemme katsoneet että se olisi kuluttajasuojalain alainen kuluttajaluotto. Tässä on nyt kyseessä yksi yhtiö, mutta on mahdollista, että tulevaisuudessa selvitetään myös muiden yritysten toimintaa, Merikoski sanoo.

Alaa ei toistaiseksi säädellä lailla

Vertaislainoihin ei tällä hetkellä kohdistu lainsäädäntöä, eivätkä yritykset kuulu luotonantajarekisteriin. Yritysten ja viranomaisten mukaan vertaislainoissa ei ainakaan toistaiseksi ole ollut kyse luotonannosta, vaan ainoastaan luoton välittämisestä.

Jopa vertaislainoja välittävässä Fixurassa kuitenkin toivotaan, että alalla olisi Euroopan laajuinen kevyt sääntely.

– Me koemme valvonnan ja lainsäädännön puutteen haasteellisena, sillä valvonnan puute heikentää asiakkaiden luottamusta koko vertaislaina-alaan, Mirja Palola sanoo.

Finanssivalvonta valvoo vain sitä, mitä säädöksissä sen valvottavaksi säädetään. Fiva ei tässä vaiheessa ota kantaa siihen, pitäisikö vertaislainatoiminnan valvontaan tulla muutoksia.

Finanssivalvonnan mukaan vertaislainatoiminta voi sijoittajan näkökulmasta olla luonteeltaan samankaltaista kuin sijoituspohjainen joukkorahoitustoiminta arvopapereilla. Tämä toiminta on Fivan näkemyksen mukaan toimintamallista riippuen valvottua eli lupaa tai muita velvoitteita edellyttävää.

Nykyisen sääntelyn soveltamista ja mahdollisia uusia säännöksiä selvitellään Fivan mukaan parhaillaan niin kotimaisten viranomaisten toimesta kuin EU:n piirissä.

Valtiovarainministeriöstä vahvistetaan MTV Uutisille, että ainakin joukkorahoituksen sääntelystä on tulossa lakiehdotus luultavasti vielä tällä vaalikaudella. On mahdollista, että samalla määritellään myös vertaislainaamisen pelisääntöjä.

Lue myös:

    Uusimmat