Pikavippien korkokaton alentaminen pysyvästi nykyisestä 20 prosentista on parhaillaan pohdittavana oikeusministeriössä.
Kuluttajaluottoja koskevan sääntelyn muutoksia pohtii työryhmä, jonka on määrä saada työnsä valmiiksi ensi kuussa.
Koronapandemiaan liittynyt korkokaton väliaikainen madaltaminen 10 prosenttiin oli voimassa viime syyskuun loppuun. Kuluttajaliiton mukaan moni lainan ottaja ei välttämättä ymmärtänyt, että lainan korko voi jopa tuplaantua väliaikaisen sääntelyn päätyttyä.
– Monilla oli näissä luottosopimuksissa sellainen kirjaus, joka mahdollisti koron nousemisen silloin kun kansallinen lakimääräinen korkokatto nousi. Se on valitettavaa, koska välttämättä monet eivät ottaessaan pikavippejä ymmärtäneet, että korko tulee nousemaan myöhemmin, sanoo Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell.
Hänen mukaansa asiaa hämärsi entisestään se, että tuolloin vielä mainostettiin pikavippejä sanoen, että nyt lainaa saa erityisen edullisesti, kun korkokatto on alempi.
Myös markkinoinnin sääntelyä tarkastellaan
Väliaikainen sääntely oli voimassa heinäkuusta 2020 viime vuoden syyskuuhun. Sen tarkoituksena oli parantaa kuluttajien asemaa ja ehkäistä velkaongelmia koronakriisin aikana. Laki säädettiin, kun heräsi huoli, että monet kuluttajat voivat joutua velkapinteeseen koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan takia.
Korkokaton alentamisen lisäksi voimassa oli väliaikainen kielto luottojen suoramarkkinoinnille.
Pikavippien pysyvä 20 prosentin korkokatto tuli voimaan syksyllä 2019. Nyt oikeusministeriössä pohditaan sekä mahdollisuuksia alentaa pysyvää kattoa että tiukentaa luottojen markkinointia koskevaa sääntelyä pysyvästi.
– Osana työtä on käyty läpi erilaisia tapoja tiukentaa markkinoinnin sääntelyä perehtymällä esimerkiksi muiden maiden sääntelyratkaisuihin. Lisäksi on arvioitu väliaikaisesta luottojen suoramarkkinointikiellosta saatuja kokemuksia, kertoo lainsäädäntöneuvos Sofia Aspelund.
Lokakuussa piikki korkeampikorkoisissa kulutusluotoissa
Suomen Pankin tilastojen mukaan lokakuussa nähtiin piikki korkeampikorkoisten vakuudettomien kulutusluottojen otossa.
Takuusäätiön toimitusjohtajan Juha Pantzarin mukaan nyt on myös näkynyt sen kaltaista markkinointia, joka tuntuu olevan kohdennettu heille, jotka eivät matalamman korkotason aikana saaneet lainaa.
– Kun tuottoa voidaan saada korkoprosentin mukaisesti kaksinkertaisesti mitä aiemmin, luotottajat pystyvät ottamaan suurempia riskejä, Pantzar kertoo.
Takuusäätiön palveluissa maksuhäiriöongelmat näkyvät usein viiveellä, joten vaikutuksia korkokaton palaamisesta 20 prosenttiin on vielä vaikea havaita.
– Voi toki olla niinkin hieno tilanne, että kaikki luottoa saaneet ihmiset säilyvät riittävän maksukykyisinä ja kykenevät maksamaan velkansa pois, mutta minua vähän epäilyttää, Pantzar kertoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
"Tarvitaanko pikavippejä todella?"
Kuluttajaliitto ajaa korkokaton pysyvää alentamista nykyisestä.
– Meidän pääviestimme on ollut se, että kun on monia muita vaihtoehtoja pikavipin ottamiselle, niin tarvitaanko pikavippejä todella, Beurling-Pomoell kysyy.
Kuluttajaliitto suosittelee akuutissa rahantarpeessa, kuten laskun maksamisen ongelmissa, lähtökohtaisesti kääntymään oman kunnan sosiaalitoimen puoleen ja käymään asiaa läpi. Suuri osa suomalaisista asuu kunnissa, joissa on mahdollista saada sosiaalista luottoa kunnalta.
Beurling-Pomoellin mukaan Kuluttajaliiton viime kesänä tekemässä kyselyssä tuli ilmi, että mielikuvilla markkinointia haluaisivat rajoittaa erityisesti pikavippejä ottaneet.
– Eli selkeästi ne, jotka ovat ottaneet luottoa, ovat havainneet mielikuvilla markkinoinnin vaikuttaneen heidän päätöksiinsä epäedullisesti.
Takuusäätiön toimitusjohtaja: Positiivisella luottotietorekisterillä viisaampaa toimintapolitiikkaa
Myös Takuusäätiö kannattaa korkokaton madaltamista. Pantzarin mukaan sen väliaikainen madaltaminen vähensi monien lisävelkaantumista, kun lainaa ei myönnetty epävarmemmalla takaisinmaksukyvyllä oleville asiakkaille.
– Vuonna 2020 heinäkuussa meidän asiakasmäärät räjähtivät moninkertaisiksi nimenomaan velkajärjestelyjen puolella, jossa nopeita heilahduksia ei yleensä tapahdu, Pantzar kertoo.
Pantzar kuitenkin uskoo, että todella viisaampaa toimintapolitiikkaa luottomarkkinoille saataisiin lopulta positiivisen luottotietorekisterin kautta.
– Siihen saakka, kun se saadaan voimaan, meillä ei olisi mitään sitä vastaan, että olisi matalampi korkokatto, Pantzar kertoo.
Positiivinen luottotietorekisteri on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä 2024. Rekisteriin kerätään henkilöiden luotoista ja tuloista tietoja, joiden avulla luodaan kuva henkilön todellisesta tulotasosta.
Rekisteriä koskeva lainsäädäntötyö on vielä kesken.