"Suomi on luotottamisen takapajula" – Takuusäätiö tarjoaa "reilumpaa pikavippiä"

– Ymmärtääkseni suomalaiset kotitaloudet pohjoismaisessa kontekstissa ovat varsin rajallisesti velkaantuneita, kertoo OPR-Vakuus Oy:n toimitusjohtaja Petteri Kleemola. 

Suomen johtavan kulutusluottokonsernin antolainaus eli lainatun rahan määrä ylitti viime vuonna 160 miljoonaa euroa. Yksittäisinä lainoina tämä tarkoittaa noin 200 000 kappaletta.

Kohta jo viidessä maassa toimivan yhtiön liikevaihto oli vajaa 36 miljoonaa euroa vuonna 2015 ja viime vuonna se päätyi jo 50 miljoonan tuntumaan.

– Vuosikymmenen loppua kohden tähtäämme siihen, että toiminta on vielä olennaisesti laajempaa niin kulutusluotoissa kuin pk-yritysten käyttöpääomalainoissakin. 

Helppous ja saavutettavuus valtteina

Myös Ferratum on vauhdissa – sijoitetun pääoman tuotto ylsi liki 200:aan prosenttiin vuonna 2015. Kauppalehden mukaan kymmenen kärkiyhtiön nettotulos ylitti reilusti yli 20 prosenttia liikevaihdosta vuonna 2015. 

Mikä selittää hurjaa kasvua?

– Se kertoo ennen kaikkea siitä, että tämä sähköinen jakelukanava kuluttajalainoille on otettu koko kansan luontevaksi tavaksi toimia. Helppous ja saavutettavuus, summaa Kleemola.

Tarve positiiviselle luottotietomekanismille

OPR-pikavipin todellinen vuosikorko on 50 prosenttia. Takuusäätiö on kehittänyt oman pienlainansa, jota Pantzar kutsuu muita toimijoita reilummaksi. 

– Meillä on todella hyvät tulokset. Ihmiset maksavat luottonsa takaisin. Se vaatii pientä räätälöintiä. Me pystymme oikeasti toteuttamaan ihmisten unelmia ja luotolla auttamaan ihmisiä hankalissa tilanteissa, hehkuttaa säätiön toiminnanjohtaja Juha A. Pantzar. 

Mitä sana reilumpi teille tarkoittaa?

– Reiluus tarkoittaa kohtalaisen reilua korkoa, fiksua takaisinmaksuaikaa ja kokonaistilanteen kartoitusta. Se tarkoittaa myös sitä, että kun luottoa ei kyetä myöntäämään niin kerrotaan, mikä tilanne on ja mikä siinä tilanteessa olisi järkevä ratkaisuvaihtoehto, Pantzar kertoo.

Takuusäätiö ottaa korkoa 4,5 prosenttia. Pantzar toivoo enemmän reiluutta muiltakin toimijoilta. Takuusäätiö esittää, että Suomeen otettaisiin käyttöön positiivinen luottotietomekanismi. 

– Luottohäiriötarkastuksen rinnalla pitäisi tarkastella sitä, paljonko ihmisellä on muita luottoja samaan aikaan ja paljonko käytettävissä olevista tuloista jää elämiseen, jatkaa toiminnanjohtaja. 

Kyse on siitä, että uutta luottopäätöstä tehtäessä arvioitaisiin asiakkaan luottokelpoisuus maksuhäiriötiedon lisäksi sen perusteella, paljonko luotonhakijalla on entuudestaan velkaa. 

OPR-Vakuuden Kleemola kannattaa ajatusta.

– Ilman muuta kannatamme ja keskeinen syy on se, että se mahdollistaa meille entistä paremmin vastuullisten luottopäätösten tekemisen.

Suomi poikkeus joukossa

Pantzarin mukaan Suomessa keskustelu on jumiutunut siihen, että uusi järjestelmä loisi uuden rekisterin ja se ajatuksena ei kaikkia miellytä. Toiminnanjohtajan mukaan positiivista luottotietoa voisi käyttää ilman rekisteriäkin. Hän pitää Suomea eurooppalaisittain outona lintuna.

– Suomen lisäksi Euroopassa ei taida olla kuin ihan muutama maa, jossa tämä positiivinen luottotieto ei olisi käytössä. 

Mitä tämä kertoo Suomesta?

– Kai se kertoo siitä, että Suomi on luotottamisen takapajula. Meillä ei ole ihan hirveästi niitä finanssiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia otettu käyttöön.

"Puoli miljoonaa ihmistä ulosotossa"

Velkaongelmaisuudesta kertoo jotain se, että velkaisia auttavaan Takuusäätiöön tuli viime vuonna noin 40 000 yhteydenottoa. Se on 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Ihmisiä, joilla on maksuhäiriömerkintä, on tällä hetkellä noin 370 000. Se on kautta aikain suurin luku. Ulosotossakin on vuosittain vajaa puoli miljoonaa ihmistä, Pantzar sanoo. 

Säätiöjohtaja muistuttaa, että kaaoksen hallinta on kuluttavaa.

– Aika usein nämä asiat kulkevat yhdessä muiden ongelmien – esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelman kanssa.

Myös veronmaksajat maksavat

Monet pikavippiyhtiöt kestävät luottotappioitakin, sillä ne ovat hinnoitelleet riskinsä hyvin. Maksajakunta on kuitenkin laajempi.

– Maksajina ovat muutkin, joiden syliin asiat kaatuvat. Esimerkiksi toimeentulotukea saattaa saada siihen, että rahat menevät ulosottoon. 

Kleemola muistuttaa, että nykyiselläänkään suurin osa hakijoista ei lainaa saa.

– Meidän yhtiön tapauksessa noin kolme neljästä hakemuksesta hylätään, sanoo toimitusjohtaja.