Kilpailu- ja kuluttajavirasto perää kovempia keinoja puuttua rehottavaan pikavippimarkkinaan – "Järeämpiä toimia tarvitaan"

Britanniasta Suomeen rantautunut Aurora Laina on tuonut tarjolle uuden pikavippimallin, jossa luottotietonsa menettäneille tarjotaan lainoja siten, että lainan nostajaksi ryhtyy toinen henkilö. Lainan nostavalla takaajalla ei saa olla maksuhäiriömerkintää ja hänen tulee omistaa asunto. Lainojen vuosikorko hipoo 50 prosenttia.

KKV ottaa seuraavaksi yhteyttä yhtiöön selvittääkseen sen toimintatapoja tarkemmin.

–  Tässä on epäselvää, myönnetäänkö laina maksuhäiriömerkinnän saaneelle henkilölle ja mikä on takaajan rooli.

Väänänen toteaa, että kilpailu- ja kuluttajaviraston mahdollisuudet puuttua asioihin ovat rajalliset, vaikka säännöksiä kierretään alati uusilla keinoilla. Taloudellisia seuraamuksia syntyy vasta, jos markkinaoikeus toteaa kuluttajansuojalakia rikotun uudelleen, jolloin yritykselle asetettu uhkasakko voidaan hakea maksuun.

–  Pikaluottoasioiden valvonnassa ongelma on, että meillä ei ole tarpeeksi tiukkoja seuraamuksia. Sääntelyä on kyllä tiukennettu, mutta uusia kiertotapoja löytyy aina, Väänänen sanoi.

"Täysin sopimatonta markkinointia"

Aurora Lainan liiketoimintamalli ei Väänäsen mielestä ole asiallista.

– Onhan tämä täysin sopimatonta markkinointia. Markkinoidaan tähän tyyliin, että ei haittaa jos luottotiedot eivät ole kunnossa – ajatuksena hakea ihminen, jonka asiat ovat kunnossa, ja sitten vaatia ja painostaa tätä ottamaan hyvin korkeakorkoinen luotto, Väänänen paheksui.

Hallitus on antanut eduskunnalle lakiesityksen, jonka myötä kulutusluotoille asetettaisiin 30 prosentin korkokatto ja kuluille asetettaisiin katto. Lisäksi vireillä on pohdinta siitä, miten pikavippien markkinointia voitaisiin suitsia.

– Me nähdään, että jotain järeämpiä toimia tarvitaan. Kymmenen vuotta on tehty työtä pikavippien kanssa. Me koemme, että lainsäädäntö ja valvontakeinot eivät ole tarpeeksi tehokkaita. Näiltä toimijoilta puuttuu vastuullisuus, mitä yritykset yleensä toiminnassaan noudattavat.

Suomessa pohditaan parhaillaan, millä tavoin pannaan toimeen uusi EU-asetus kuluttajansuojaviranomaisten välisestä yhteistyöstä. Väänänen toivoo, että tästä saadaan parempia keinoja käyttöön.

– Meidän valvontakeinot ovat 70-luvulta. Pelkkä neuvonta ja ohjaus ei enää riitä, Väänänen totesi.