Alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit ovat lisääntyneet. Syy saattaa piillä riskitekijöiden lisääntymisessä.
Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. Heistä 15 000 saa aivoinfarktin eli verisuonitukoksen aivoissa. Nuorempien eli alle 50-vuotiaiden aivoinfarktit ovat lisääntyneet. Mutta miksi?
– Hyvä kysymys, osin vastausta ei täysin tiedetäkään, neurologian erikoislääkäri Karoliina Aarnio kuvaa Huomenta Suomessa.
15–50-vuotiaiden aivoinfarktien lisääntymisestä tai lukumäärästä ei ole täysin kattavaa tietoa. Osittain lisääntyminen kuitenkin on ollut "merkittävää".
– Raskauden ja lapsivuodeajan ryhmässä [määrä] on jopa tuplaantunut 1980-luvulta 2010-luvun puoliväliin, mutta se on siis pieni ryhmä tästä [ikäryhmästä], Aarnio sanoo.
Syy saattaa piillä riskitekijöiden lisääntymisessä. Maailmalla aivoinfarktin riskitekijät ovat lisääntyneet myös nuoremmilla. Näitä ovat esimerkiksi lihavuus, verenpainetauti ja päihteiden käyttö.
Nuorilla on myös omia riskitekijöitä, kuten aurallinen migreeni, stressi, e-pillerit sekä raskaus. Toisaalta kuvantaminen ja infarktien havaitseminen on tehostunut.
Lue myös: Pienillä oireilla alkava kansantauti nostaa riskiä saada aivoinfarkti jo työiässä
Paulan syntymäpäivätjuhlat vaihtuivat ambulanssikyytiin aivoinfarktin vuoksi. Juttu jatkuu videon alla.
9:43
Aivoinfarktin syistä yleisimpiä ovat suurten aivoihin verta vievien suonten valtimonkovettumatauti, sydänperäiset syyt ja pienten suonten tauti.
Nuorilla on suhteellisesti enemmän aivoinfarkteja, joiden taustalla on kaulavaltimon seinämän repeämä tai sydämen eteisten välinen soikea aukko. Nuorilla syy jää myös useammin mysteeriksi.
Pitkäaikainen stressi on pahasta aivoille
Stressi on riskitekijä aivoinfarktille, kuten monille muillekin sairauksille. Pitkäaikainen stressi nostaa verenpainetta, kolesteroliarvoja ja saattaa myös vaikuttaa sokeriaineenvaihduntaan tai sydämen toimintaan ja tätä kautta lisää riskiä saada aivoverisuonitukos.
Kaikilla on joskus stressiä. Lyhytaikaisena stressi ei välttämättä ole vaaraksi.
– Se on nimenomaan se pitkäaikainen stressi. Sitä ei tietysti itse aina hoksaa. On hyvä välillä mittauttaa verenpainetta, joka on yleisin stressin seuraus, jos se on pidempään vallinnut tila, Aarnio sanoo.
Lue myös: Aivoinfarkti pysäytti Jorma Uotisen pohtimaan eutanasiaa – tätä mieltä hän on asiasta
Hoitoon on hoppu – liotushoito pitäisi aloittaa tunneissa
Aivoinfarktin oireet on tärkeää tunnistaa, sillä hoitoon tulisi päästä nopeasti. Oireiden ilmaantuessa tulee soittaa hätänumeroon 112. Liuotushoitoa voidaan antaa yleensä 4,5–9 tuntiin, mekaanista tukoksen poistoa 24 tuntiin asti infarktin ensioireista.
Vaikka infarkti on vakava tila, aivot kykenevät muovautumaan. Ne pystyvät jossakin määrin oppimaan uudestaan toimintoja, joita sairauskohtaus kenties vie.
– Jos ajatellaan kokonaisuutena, nuoremmilla on paremmat toipumisedellytykset kuin vanhemmilla. On muovautuvaisemmat aivot niin sanotusti, ja onneksi usein heillä aivoinfarktit ovat lievempiä.
Aivoinfarkti ei kuitenkaan välttämättä jää ainoaksi. Kymmenen vuoden seurannassa havaittiin, että alle 50-vuotiailla potilailla lähes joka kuudes saa uuden aivoinfarktin, ja lähes joka neljäs saa uuden verisuonitapahtuman. Tämän vuoksi riskien hallinta ja verenpainetaudin, kolesteroli- ja sokeriarvojen hyvä hoito on tärkeää.
Miten aivoinfarkti oireilee? Voiko siitä kuntoutua? Kuinka moni pystyy jatkamaan työelämässä? Katso koko keskustelu yllä olevalta videolta.
Lue myös: Paulan 50-vuotisjuhlat vaihtuivat ambulanssikyytiin: "Näinköhän vaimoni viimeisen kerran?"
Katso myös: Tällaisia ovat aivoinfarktin ja ohimenevän aivoverenkiertohäiriön eli TIA:n oireet
1:36