Zhanna Jylhä on asunut Suomessa jo kahdeksan vuotta. Vasta nyt hän on löytänyt työpaikan vuosikausien yrittämisen jälkeen.
– Viimeiset kaksi vuotta selasin joka päivä internetistä vapaita paikkoja. Aina nousi ongelmaksi huono suomen kielen taito, kertoo Zhannah.
Hän haki töitä myös TE-toimiston kautta – vaihtelevalla menestyksellä.
– Joskus aikaisemmin sain paperilla lapun vapaista paikoista, mutta ei enää myöhemmin. Oli vaikea itse etsiä työpaikkaa ulkomaalaisena, sanoo Zhanna.
Hän olisi kaivannut henkilökohtaista apua.
– Oli vaikea, kun ei tiedä mistä hakea töitä, missä niitä vapaita paikkoja on. Minulle oli kaksi ammattia Venäjältä, silti ei löytynyt työtä, ihmettelee Zhanna.
Jatkossa kuntien kontolle?
Viime vuosina vaikeasti työllistyvät ihmiset ovat jääneet heikolle huolenpidolle TE-toimistoissa.
Näin ajattelee ainakin maan hallitus, joka nojaa nyt viime vuosien kokeiluihin eri puolilla maata. Näissä kokeiluissa kaikki työmarkkinatukea saavat ja muut vaikeasti työllistyvät on siirretty kuntien kontolle.
Kuntien palveluluukuilla ovat olleet mukana myös Kelan ja perusturvan asiantuntijat eli koko kenttä, jolla työtön peruspäivärahan saaja tai työmarkkinatuen nauttija pelaa.
– Tulokset näistä ovat olleet hyviä, tietää Kuntaliiton työllisyysasioista vastaava Erja Lindberg.
Hän pitääkin hallituksen halua laajentaa kokeilua periaatteessa hyvänä.
– Periaatepäätös on hyvä, mutta mehän emme ole vielä nähneet niitä varsinaisia reunaehtoja eikä tietenkään yksikään kunta ole lupautunut lähtemään mukaan ilman reunaehtoja, sanoo Lindberg.
Reunaehdoista suurin on raha, sillä kuntien syliin putoaa yhtäkkiä kymmeniä tuhansia työttömiä. Kokkolan kokoisessa kaupungissa uusia asiakkaita kaupungille työllisyysluukulle tulisi pari tuhatta kappaletta. Sellaista määrää ei hoideta vasemmalla kädellä.
– Ei tietenkään. Rahaa ja resusseja on tultava, eihän me kunnissa pystytä ottamaan vastaan pelkkiä tehtäviä, sanoo työllisyyspäällikkö Ilkka Rintala.
Loppu järisyttäville sakkomaksuille?
Kunnat ovat sinänsä halukkaita ottamaan vastuun työttömistä, nehän maksavat pitkäaikaistyöttömyydestä Kelalle niin sanottuja sakkomaksuja jo nelisen sataa miljoonaa vuodessa.
Keskikokoisessa kaupungissa puhutaan useista miljoonista euroista, sillä kunta tilittää Kelalle noin puolet jokaisesta työmarkkinatuesta joka kuukausi.
Viime vuosien kokeilukunnissa kuten Pirkanmaalla onnistuttiin vähentämään sakkomaksuja ja saamaan työttömiä eteenpäin työelämässä. Tähän uskotaan nyt muissakin kunnissa, sillä maassa on kymmeniä tuhansia avoimia työpaikkoja, jotka etsivät tekijöitä.
– Meillä on tällä hetkellä työnvälityshistorian ennätysmäärä avoimia työpaikkoja. Samaan aikaan meillä on kuitenkin aivan liikaa ihmisiä työmarkkinoiden ulkopuolella, sanoo Kuntaliiton Lindberg.
Onnellinen loppu
Zhannan tärkeä unelma, työllistyminen Suomessa, on vihdoin totta. Hän pääsi lopulta työttömille suunnattuun koulutukseen, jota kautta hän pääsi työharjoitteluun ”säkkitehtaalle”.
Acconin tehtaalla valmistetaan erilaisia pakkauksia ja säkkejä teollisuuden tarpeisiin. Työnantaja on enemmän kuin tyytyväinen Zhannan kykyihin.
– Hän puhuu auttavasti suomea ja tällä me pärjäämme aivan hyvin, vakuuttaa tuotanto- ja henkilöstöpäällikkö Janne Kuorikoski Acconilta.
Prosessissa tarvittiin myös työnantajan luottamusta pitkäaikaistyöttömään, huonosti suomen kieltä taitavaan tekijään.
– Meillä on ollut useita pitkäaikaistyöttömiä töissä ja meillä on heistä erittäin hyvät kokemukset, myös maahanmuuttajista. Rohkaisisin muitakin työnantajia ottamaan näitä ryhmiä töihin, sanoo Acconin Kuorikoski.
Zhanna itse ei malta pidätellä hymyään. Takana on muutama kuukausi vakinaista palkkatyötä ja edessä pitkä rupeama ompelijan ammatissa, johon hänellä oli jo koulutus Venäjältä.
– Tottakai minä olen onnellinen! Ystävälliset työkaverit, hyvä pomo ja mukava työ. Tuntuu että vihdoinkin tämä on oma paikka, sanoo Zhanna.