Zhanna Jylhä on asunut Suomessa jo kahdeksan vuotta. Vasta nyt hän on löytänyt työpaikan vuosikausien yrittämisen jälkeen.
– Viimeiset kaksi vuotta selasin joka päivä internetistä vapaita paikkoja. Aina nousi ongelmaksi huono suomen kielen taito, kertoo Zhannah.
Hän haki töitä myös TE-toimiston kautta – vaihtelevalla menestyksellä.
– Joskus aikaisemmin sain paperilla lapun vapaista paikoista, mutta ei enää myöhemmin. Oli vaikea itse etsiä työpaikkaa ulkomaalaisena, sanoo Zhanna.
Hän olisi kaivannut henkilökohtaista apua.
– Oli vaikea, kun ei tiedä mistä hakea töitä, missä niitä vapaita paikkoja on. Minulle oli kaksi ammattia Venäjältä, silti ei löytynyt työtä, ihmettelee Zhanna.
Jatkossa kuntien kontolle?
Viime vuosina vaikeasti työllistyvät ihmiset ovat jääneet heikolle huolenpidolle TE-toimistoissa.
Näin ajattelee ainakin maan hallitus, joka nojaa nyt viime vuosien kokeiluihin eri puolilla maata. Näissä kokeiluissa kaikki työmarkkinatukea saavat ja muut vaikeasti työllistyvät on siirretty kuntien kontolle.
Kuntien palveluluukuilla ovat olleet mukana myös Kelan ja perusturvan asiantuntijat eli koko kenttä, jolla työtön peruspäivärahan saaja tai työmarkkinatuen nauttija pelaa.
– Tulokset näistä ovat olleet hyviä, tietää Kuntaliiton työllisyysasioista vastaava Erja Lindberg.
Hän pitääkin hallituksen halua laajentaa kokeilua periaatteessa hyvänä.
– Periaatepäätös on hyvä, mutta mehän emme ole vielä nähneet niitä varsinaisia reunaehtoja eikä tietenkään yksikään kunta ole lupautunut lähtemään mukaan ilman reunaehtoja, sanoo Lindberg.
Reunaehdoista suurin on raha, sillä kuntien syliin putoaa yhtäkkiä kymmeniä tuhansia työttömiä. Kokkolan kokoisessa kaupungissa uusia asiakkaita kaupungille työllisyysluukulle tulisi pari tuhatta kappaletta. Sellaista määrää ei hoideta vasemmalla kädellä.