Kunnissa on tuskailtu viime vuodet niin sanottujen työttömyyssakkojen kanssa.
Työttömyyssakoilla tarkoitetaan sitä summaa, minkä kunta joutuu maksamaan Kelalle työmarkkinatuesta – ellei ihminen työllisty tai mene mukaan työllistämistoimiin tai opiskelemaan.
Pääsääntöisesti "sakkomaksu" on puolet työmarkkinatuesta, mutta muutaman vuosi sitten summaa korotettiin siten, että yli 1000 päivää työttömänä olleista kunta pulittaa Kelalle jo 70 prosenttia työmarkkinatuesta.
– Nyt tuo kuntaosuus on laskemassa pitkästä aikaa ja se on tietenkin hyvä uutinen, kommentoi Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
Kunnissa myhäillään tyytyväisyydestä
Kelan tilastoista näkyy, että syyskuussa kunnat maksoivat Kelalle jo 5 miljoonaa vähemmän kuin edellisvuonna. Alkuvuoden kuukausina vähennys on ollut 2-4 miljoonan luokkaa.
Jos kehitys jatkuu loppuvuonna samanlaisena, koko vuoden summa Kelalle pienenee arviolta 30 miljoonaa euroa.
Kun potti oli viime vuonna jo 431 miljoonaa, kunnissa ollaan enemmän kuin tyytyväisiä suunnan muutokseen.
– Kun tähän lisätään vielä työllistymisen mukanaan tuomat verotulot kunnalle, onhan tällä toki merkitystä kuntataloudelle, sanoo Reina.
Hän muistuttaa, että hyvä kehitys ei ole pelkästään parantuneen työllisyyden ansiota.
– Kunnat ovat myös omilla toimillaan edistäneet työllisyyttä ja satsanneet siihen rahaa. Meillä on muun muassa hyvin toimivia työllisyyskokeiluja esimerkiksi Tampereella ja Pirkanmaalla, veikkaan että näillä alueilla kuntaosuudet ovat pudonneet keskimääräistä enemmän, sanoo Reina.
Hän toivookin, että hyvää kehitystä ei katkaistaisi.
– Toivon, että näitä kokeiluja jatkettaisiin ja voitaisiin samalla tätä kuntien panostusta hyödyntää laajemminkin.
Työttömyys painuu alas
Tilanteet eri puolilla Suomea vaihtelevat.
Pohjanmaan alueella on tuoreiden tilastojen valossa maan paras työllisyystilanne. Monissa suomenkielisissäkin kunnissa työttömyys on laskenut jo alle viiden prosentin.
Hyvän kehityksen kelkkaan ja työn syrjään pyrkivät nyt nekin työttömät, joille työllistyminen on ollut aiemmin vaikeata.
– Nyt pitää yrittää saada töitä ja päästä mukaan yhteiskuntaan. Ettei aina olisi ulkopuolinen, toteaa talonrakennuslinjalla opiskeleva Roni Lindeman.
Romaniväestöön kuuluvana hän on kulkenut pitkän tien erilaisten työllistymistoimien ja harjoittelujen maailmassa.
– Harjoitteluja on ollut vuoden ja puolentoista vuodenkin mittaisia, mutta työttömyyttäkin on kertynyt yli neljä vuotta, kertoo Lindeman.
Nyt kun hän opiskelee, kotikunta säästää hänen "sakkomaksuissaan" noin viisi tuhatta euroa vuodessa.
Romanien työllistyminen edelleen vaikeaa
Roni Lindeman itse toivoo, että opiskelun jälkeen vihdoin aukenisi oikea työpaikka. Siitä hän ei ole varma, sillä romanien työllistyminen on edelleen Suomessa vaikeaa.
– Kyllä monilla romaneilla on jo tosi korkeitakin koulutuksia, mutta työpaikkaa ei helposti löydy. Ennakkoluulot istuvat niin lujassa, tietää Lindeman.
Hän ei kuitenkaan ole menettänyt toivoaan alueella, jonka kunnissa on jo paikoin paha työvoimapula.
– Minä yritän! Eipä voi ainakaan sanoa etten ole yrittänyt, tuumii nuori mies.
