Hämmennystä, pöyristymistä ja vaivaantunutta tunnelmaa. Näitä kaikkia koettiin Hangon kaupungintalolla, kun venäläinen amiraali evp. ja historiantutkija Nikolai Orlov esitteli näkemyksiään Suomen roolista toisessa maailmansodassa sekä suomalaisesta historiantutkimuksesta.
Orlov oli runsas viikko sitten kutsuttu puhumaan Hangon taisteluiden 75-vuotismuistoseminaariin, jossa paikalla oli satapäinen juhlayleisö.
Heti kärkeen Orlov paalutti suomalaisittain kiintoisan näkemyksen: "Suomen historiaan liittyy käsittämätön määrä myyttejä sodan alku- ja pääosin päättymisvaiheesta. (--) Stalinilla eikä hänen hallituksellaan ollut tarkoitusta Helsingin tai koko Suomen valloittamiseksi", Orlov sanoi.
Vakuudeksi väitteelleen Orlov mainitsi, että Suomen sodanaikainen presidentti Risto Ryti ja ylipäällikkö marsalkka Mannerheim olisivat tienneet Neuvostoliiton rauhanomaiset aikeet, koska "Suomen tiedusteluosasto oli kaapannut Stalinin ja marsalkka Govorovin välisen puhelinkeskustelun".
Neuvostoliiton ja natsi-Saksan sopimusta itäisen Euroopan etupiirijaosta kesällä 1939, Neuvostoliiton hyökkäystä Suomeen marraskuun lopussa 1939, Terijoen nukkehallituksen perustamista ja talvisotaa Orlov ei maininnut sanallakaan.
Hämmennys valtasi yleisön
Seminaariyleisön Orlov onnistui saamaan hämmennyksen tilaan. Paikalla olleiden mukaan seminaarin puheenjohtaja, puolustusvoimien entinen komentaja amiraali Juhani Kaskeala, onnistui kuitenkin luovimaan tilanteen takaisin raiteilleen.
Ilmaan jäi kysymys, puhuiko Orlov omasta vakaumuksestaan vai oliko kyseessä poliittinen viesti suomalaisille. Sekin jäi epäselväksi, kenen kirjoittama puhe oikeastaan oli.
Suurimman huomionsa Orlov kohdisti suomalaiseen viime sotien historiantutkimukseen lyttäämällä sen totaalisesti.
Auktoriteettina Orlov käytti "J. Bäckmanin instituutin" johtajaa dosentti Johan Bäckmania. Bäckmania siteeraten Orlov sanoi, että suomalaiset historioitsijat eivät yritä hankkia uutta tietoa, vaan lähestyvät ajanjaksoa vanhoilla asenteilla.
"Pyrkimys tieteelliseen todenperäisyyteen vaihtuu usein yleisön mieliksi. (--) Psykologisesti suomalaisten on erittäin vaikea ymmärtää, että Suomi oli fasisti-Saksan liittolainen. He eivät haluaisi keskustella näistä asioista", amiraali lausui.
"Torjuntavoitto on historiallinen myytti"
Orlov nosti tikunnokkaan syyskuussa 2004 pidetyn jatkosodan päättymisen 60-vuotisjuhlaseminaarin, jossa oli läsnä koko Suomen valtionjohto.
Suomen historian professori Ohto Manninen oli pitänyt tilaisuudessa esitelmän suomalaisten torjuntavoitosta. Orlov luonnehti tilaisuutta "valetieteelliseksi"; hänen mielestään koko termi torjuntavoitto on historiallinen myytti, suorastaan pötyä.
Suomalaistutkija äimistelee venäläisamiraalin puheen kohtia. "Totta kai Stalinin tarkoitus oli talvisodassa Suomen valtaaminen", sanoo Helsingin yliopiston poliittisen historian professori emeritus Seppo Hentilä.
”Hänen mainitsemastaan Stalinin ja Govorovin puhelinkeskustelusta en ole kuullut.”
Hentilän mukaan Orlovin kritiikille siitä, että suomalainen viime sotia koskeva tutkimus olisi jämähtänyt, ei ole katetta.
"Viimeisten kymmenen vuoden aikana suomalaiset tutkijat ovat tuottaneet runsaasti uutta tietoa jatkosodan hämäristä puolista kuten yhteistyöstä natsi-Saksan kanssa, sotavankien kohtelusta Suomessa, vankiluovutuksista ja niin edelleen."
Orlovin moittiman niin sanotus erillissotateesin (jonka mukaan Suomi kävi omaa Saksasta erillistä sotaansa Neuvostoliittoa vastaan) kannatus on suomalaisten tutkijoiden keskuudessa vähäinen, Hentilä lisää.
Talvisodan alkamisesta tuli toissa vuonna kuluneeksi 75-vuotta. Katso video:
2:14
