Venäläinen sukellusvene loukussa merenpohjassa

Venäjän laivasto taistelee aikaa vastaan pyrkiessään pelastamaan pienoissukellusveneeseen loukkuun jääneet seitsemän merimiestä.

Alusta on alettu siirtää matalampaan veteen 190 metrin syvyydestä. Myöhään illalla Suomen aikaa Venäjän Tyynenmeren-laivaston komentaja Viktor Fjodorov ilmoitti, että hinauskaapelit on saatu kiinnitettyä sukellusveneeseen ja sitä on jo siirretty kilometrin verran.

Alus aiotaan siirtää 15 kilometrin päähän, ja Fjodorovin mukaan operaatio kestää noin kahdeksan tuntia. Tämän jälkeen sitä on määrä yrittää nostaa pintaan huomenna.

Tiedot hapen riittävyydestä aluksessa ovat olleet ristiriitaisia. Alkuiltapäivästä laivasto kertoi, että aluksessa olevilla merimiehillä riittää happea vain vuorokaudeksi. Fjodorov puolestaan sanoi, että happea riittää maanantaihin saakka. Fjodorovin mukaan tilanne on "monimutkainen ja vakava".

Aluksen propelli on ilmeisesti takertunut kalastusverkkoon. Laivaston mukaan miehistö on hengissä ja tyydyttävässä kunnossa. Pelastajilla ei ole puhelinyhteyttä sukellusveneeseen, mutta he pitävät "teknisesti" yhteyttä miehistöön.

-30 minuutin välein joko miehistö tai laivueen komentajat luovat yhteyden -- miehistöä on kehotettu pysymään makuuasennossa säästääkseen voimiaan ja ilmaa, Fjodorov sanoi.

Pritz-luokan 13,5-metrinen sukellusvene jäi pohjaan eilen osallistuessaan pelastusharjoitukseen Berezovajanlahdella Kamtshatkan niemimaan edustalla.

Kansainvälistä apua tulossa

Kaksi venäläisalusta on naarannut merenpohjaa yrittäessään irrottaa verkkoa propellista. Venäjä ilmoitti kymmenen aluksensa osallistuvan pelastustöihin, ja se on pyytänyt apua Yhdysvalloilta, Japanilta ja Britannialta.

Britannia aikoo lähettää pelastustöihin kauko-ohjattavan sukellusveneen, mutta sen kalustoa vievä kuljetuskone tuskin ehtii paikalle ennen huomista.

Myös Yhdysvaltain Tyynenmeren laivasto on ilmoittanut lähettävänsä pelastustöihin kauko-ohjattavan sukellusveneen, jonka kuljetuksen arvioidaan vaativan ainakin 13 tuntia.

Neljä japanilaista alusta on lähtenyt kohti onnettomuuspaikka, mutta ne tarvitsevat matkaan kolme tai neljä päivää.

Venäjän laivasto kieltäytyi sukellusvene Kurskin viisi vuotta sitten tapahtuneen onnettomuuden yhteydessä aluksi muiden maiden tarjoamasta avusta. Tällä kertaa apua pyydettiin heti.

-Kun merimiesten elämä on vaakalaudalla, kaikki mahdolliset resurssit täytyy käyttää, myös ulkomailta, sanoi merivoimien tiedottaja Igor Dygalo.

Kurskin uppoamisesta viisi vuotta

Venäläisen piensukellusveneen onnettomuus on nostanut ikävällä tavalla pintaan muistoja Kursk-sukellusveneestä, joka upposi viisi vuotta sitten. Kursk oli Venäjän pohjoisen laivaston ydinsukellusvene, jonka risteilyohjukset voitiin varustaa ydinkärjillä.

Elokuun 12. päivänä vuonna 2000 Kursk osallistui Jäämerellä sotaharjoitukseen, jossa sen piti ampua valetorpedoita risteilijään. Laukaisun jälkeen aluksen torpedopolttoaine aiheutti räjähdyksen. Räjähdyksestä syttynyt tulipalo aluksen etuosassa johti aluksen ammusvaraston räjähdykseen.

Kursk löytyi päivää myöhemmin 108 metrin syvyydestä meren pohjasta, noin 135 kilometrin päässä Severomorskin laivastotukikohdasta. Venäläiset yrittivät pelastaa miehistöä useita päiviä ja hylkäsivät aluksi ulkomaiset avuntarjoukset. Norjalaiset sukeltajat pääsivät lopulta hylyn luo yhdeksän päivää onnettomuuden jälkeen ja totesivat hylyn olevan täynnä vettä.

Kurskin kaikki 118 merisotilasta kuolivat. Suurin osa heistä kuoli heti räjähdyksessä, mutta 23 selvisi siitä ja kuoli tunteja myöhemmin hapen puutteeseen.

Venäjällä kiisteltiin pitkään onnettomuuden syistä. Kurskin uskottiin törmänneen Naton vakoilualukseen, toisen maailmansodan aikaiseen miinaan tai että siihen olisi ammuttu vieras torpedo. Kaksi vuotta onnettomuuden jälkeen valmistunut raportti kuitenkin totesi syyksi aluksen sisäisen räjähdyksen.

(MTV3-STT-DPA-AFP-Itar-Tass-BBC)

(Kymmenen uutiset 05.08.2005)