Gaidar-talousfoorumin toinen päivä Moskovassa sähköistyi perjantaina, kun varapääministeri Igor Shuvalov avasi suunsa markkinoiden kilpailua käsitelleessä paneelikeskustelussa.
Tutkimus: Köyhyys uhkaa kolmasosaa venäläisistä
Venäläistutkijoiden perjantaina julkaiseman tutkimuksen mukaan joka kolmas venäläinen on vaarassa luisua köyhyyteen. Tutkijoiden mukaan köyhyys uhkaa erityisesti työttömäksi jääneitä, velkautuneita sekä pienten lasten vanhempia.
Kahden vuoden aikana yli kymmenen prosenttia laskeneet reaaliansiot ovat vaikeuttaneet tilannetta.
Tutkimuksessa selvisi myös, että noin 70 prosenttia venäläisistä, joiden tilanne on turvattu, nipisti kulutuksestaan vuoden 2016 aikana. Lisäksi noin viidesosa työssäkäyvistä venäläisistä pitää potkuja todennäköisinä kuluvan vuoden aikana.
Venäjän tilastokeskuksen mukaan viime vuoden kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 13,9 prosenttia venäläisistä eli köyhyysrajan alapuolella.
Tutkimus julkaistiin Moskovassa pidetyn Gaidar-talousfoorumin yhteydessä.
– On tullut aika ymmärtää, että sanktiot päättyvät pian. Ja mitä tulee vastapakotteisiin, sekä minun että maatalousministeriön täytyy lähteä siitä, että vastapakotteet tullaan peruuttamaan, Shuvalov sanoi.
Venäjän vastapakotteiden on tällä hetkellä määrä jatkua vuoden loppuun asti. Shuvalovin mukaan venäläisyritysten on mietittävä, miten ne toimivat, jos pakotteet päättyvät vuoden lopussa.
– Jatkuvatko ne silloin vaiko eivät, se on poliittinen päätös, Shuvalov totesi.
Varapääministerin kommentit herättivät heti huomiota Venäjän talouseliitissä. Kaikki eivät olleet yhtä toiveikkaita kuin Shuvalov.
– Ilmeisesti olen muuttunut nuoresta uudistajasta vanhaksi konservatiiviksi. En jotenkin katso asiaa kovin optimistisesti, kommentoi valtion nanoteknologiayhtiö Rusnanon johtaja Anatoli Tshubais.
– En näe mitään todellisia mahdollisuuksia sanktioiden perumiseen vuonna 2017. No, ehkä olen väärässä.
Shuvalovin kanssa paneelikeskusteluun osallistui myös East Officen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho, joka totesi jo torstaina venäläisten olevan ehkä liiankin optimistisia tulevaisuuden suhteen. Ahon mukaan muutokset ovat hitaita.
Varapääministerin lausunnot vaikuttivatkin perjantaina turhan innokkailta. Samana päivänä puolustusministeriö Pentagonin väistyvä päällikkö Ashton Carter ilmoitti, että Yhdysvaltain aiempi reaktio Venäjän kyberhyökkäyksiin "on vasta alkua". Yhdysvallat asetti Venäjää vastaan uusia sanktioita joulukuun lopussa vastatoimena Venäjän oletetusta sekaantumisesta Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Erilaisia tulkintoja
Venäjän pääministerin Dmitri Medvedevin ja duuman puheenjohtajan Valentina Matvijenkon foorumissa tavanneen presidentti Tarja Halosen mukaan Donald Trumpin alkava hallintokausi avaa Venäjälle mahdollisuuksia yhteistyöhön, sillä toisella puolella on tapahtunut muutos.
Halonen arvioi, että venäläiset toivovat ennen kaikkea jatkuvuutta ja ovat tällä hetkellä hyvin turhautuneita kansainväliseen politiikkaan.
– Erilaista tulkintaa on nyt puolin ja toisin siitä, että miksi tähän on jouduttu ja miten tästä päästään pois, Halonen sanoo.
Hänen mukaansa yhteisymmärryksen siemen voisi piillä Syyriassa.
– Olen itse veikannut, että se voisi olla tämä Lähi-itä, Syyria. Se on aina helpompi tietysti sopia, tai olla avittamassa, alueella, joka ei koske itseään.
Venäjä ja Turkki aikovat neuvotella Syyrian tilanteesta Kazakstanin Astanassa 23. päivä tammikuuta. YK:n pyynnöstä järjestettävä Syyria-konferenssi on määrä pitää Suomessa samaan aikaan.
Presidentti Halonen toivoo, että YK olisi vahvempi sekä kestävää kehitystä että turvallisuutta käsittelevissä kysymyksissä. Hänen mukaansa YK:n voisi vahvistua, jos laajempi käsitys turvallisuudesta yleistyisi.
– Kaikki viimeaikaiset konfliktit ja pakolaisvirrat ovat niiltä alueilta, joilla on kestävän kehityksen kannalta onneton tilanne.