Venäjän suurin päivälehti: Miehitystä vastustavat ukrainalaiset opettajat ammuttava – vaatii gulageja takaisin

3:04
Ukrainalaistoimittaja Hersonin tilanteesta: Venäläissotilaat hakkaavat, ihmiset odottavat ukrainalaisarmeijaa.

Ukrainalaisten partisaanitoiminta ja siviilien haluttomuus tehdä yhteistyötä venäläisten miehittäjien kanssa turhauttaa Kremlin joukkoja, kirjoittaa amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Samalla kun Venäjä siirtää yhä enemmän joukkoja Etelä-Ukrainaan pitääkseen hallussaan Ukrainalta valtaamansa alueet, pyrkii se myös vakiinnuttamaan siviilivaltansa alueilla.

Etelä-Ukrainaan Kreml on jo hyvän aikaa valmistellut "kansanäänestyksiä", joiden avulla pyrittäisiin niin sanotusti oikeuttamaan vallattujen alueiden liittäminen Venäjään.

Venäjä on valtaamillaan alueilla myös vaihtanut virkakoneistoa venäläisiin tai Venäjä-mielisiin.

Monin paikoin ukrainalaiset eivät ole jääneet seuraamaan venäläismiehittäjien toimia tumput suorina, vaan ryhtyneet aseellisiin vastarintaan tai muuten vain hankaliksi Kremlin näkökulmasta katsottuna.

Elokuun 5. päivänä Hersonin alueella ammuttiin Venäjän siviiliviranomainen Vitali Gura, joka kuoli seuraavana päivänä saamiinsa vammoihin, ISW kirjoittaa.

Ukrainalainen Telegram-kanava MariupolNow puolestaan kertoi partisaanien pommittaneen Venäjän hallitsemaa poliisiasemaa Bredianskissa elokuun 6. päivänä.

Muita ISW:n listaamia esimerkkejä Ukrainan vastarinnasta ovat muun muassa sotilasvarusteita vaurioittaneiden tulipalojen sytyttäminen sekä kymmenien venäläislääkärien ajaminen taloista, joissa heidän oli määrä asua.

Gulagit pystyyn, partisaanit ammuttava

Venäjän suurin päivälehti Komsomolskaya Pravda haastatteli äskettäin nimetöntä miehitysviranomaista ja samalla toimittaja Sergei Mardan jakoi omia ajatuksiaan siitä, miten Ukrainan vastarinnan kanssa pitäisi toimia.

Mardan rohkaisi haastattelun aikana miehittäjiä perustamaan uudelleen gulag-leirejä eli Neuvostoliiton aikaisia vanki- ja työleirejä.

Ensimmäiset gulagit perustettiin neuvostojohtaja Vladimir Leninin määräyksestä ja eniten ihmisiä niihin passitettiin Josif Stalinin pitkällä valtakaudella vuosina 1922–1953. Stalinin kuoltua gulageja alettiin purkaa.

Leireillä neuvostovuosina olleiden tarkasta määrästä kiistellään, mutta yleisesti käytetty luku on 18 miljoonaa. Heistä noin 1,6 miljoonan arvioidaan menehtyneen gulag-aikansa vuoksi.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

1:15
Miksi sota-asiantuntijat yliarvioivat ennen Ukrainan sotaa Venäjän armeijan mahdin?

Gulagien lisäksi Komsomolskaya Pravdan toimittaja ehdotti ampumaan Venäjän kanssa yhteistyöstä kieltäytyvät opettajat ja aseellista vastarintaa tekevät partisaanit. Myös yksityisen omaisuuden takavarikointi nousi esille.

Venäjän valtaamien alueiden olosuhteista on vähän vahvistettua tietoa. Väitteitä väkivallasta, vangitsemisista ja esimerkiksi juomaveden vähyydestä esitetään liki päivittäin. Venäjän vetäydyttyä Kiovan alueelta maalis-huhtikuun taitteessa löytyi Butshasta noin 1 300 ruumista.

Komsomolskaya Pravda on Venäjän valtiomedia, jonka pääomistajan isän lapsuudenystävä on presidentti Vladimir Putin.

0:14
Ukrainan asevoimat sanoo videon näyttävän, miten se hajotti useita venäläistankkeja pienellä alueella.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja