Viime viikolla maailmanlaajuisen informaatiosodan tämän hetken ehkä kaksi näkyvintä peluria, Venäjä ja Yhdysvallat, kaatoivat maailman päälle isoja uutisia. Niiden todellisuusperän varmuus onkin sitten vaikeammin arvioitavissa.
Presidenttien puheluista saatujen tietojen mukaan Biden ja Putin eivät olleet sivunneet sukellusveneen väitettyä vierailua. Myöhemmin Pentagon kielsi sukellusveneen liikkuneen Venäjän aluevesillä.
Tällä hetkellä Venäjän informaatiosodan terävin kärki on suunnattu Ukrainaan. Sen tavoite on selvä.
– Se varmasti pyrkii siihen, että Ukraina nähtäisiin kansainvälisesti välitilassa olevana valtiona. Heikennetään sen maakuvaa, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen arvioi MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.
Ukrainalaiset olivat aiemmin Venäjälle kuin veljeskansa, kertoo mediatutkija Irina Grigor Koneen säätiön haastattelussa. Kun Venäjä hyökkäsi "pienten vihreiden miesten" avulla Krimille, niin yhtäkkiä ukrainalaiset maalattiin natseja julmemmiksi fasisteiksi Venäjän television uutisissa.
Venäjän näkökulmasta sen käymän informaatiosodan yksi iso plussa on sen kustannustehokkuus, Huhtinen sanoo.
– Sen voi viedä kaikille alustoille. Pelkästään perinteinen media ja sosiaalinen media eivät ole alustoja, vaan yhä enemmän myös vapaa data, jota me kaikki tuotamme. Sitä voidaan analysoida ja hyväksikäyttää, Huhtinen katsoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
0:31Informaatiosota on Venäjälle kustannustehokasta – näin Kreml sitä tekee.
"Venäjä hakee vipuvartta"
Muun muassa Yhdysvaltain julkisuuteen tuomia tietoja Venäjän mahdollisista Mainilan laukausten kaltaisista operaatioista ja hyökkäysajankohdista Ukrainaan voi tulkita ainakin kahdella tavalla. Julkisuudessa on myös toistuvasti nähty satelliittikuvia Venäjän joukoista lähellä Ukrainan rajaa.
Tiedustelutiedoista uutisoidaan hanakasti, joten ne ovat tehokas tapa tuoda esille jokin näkökulma. Toisaalta esimerkiksi ennen Irakin sotaa Yhdysvallat rummutti pitkään tiedustelutietojaan, joiden mukaan Saddam Husseinin johtamalla Irakilla oli joukkotuhoaseita, joita ei sitten koskaan löytynytkään.
Venäjällä on luonnollisesti oma näkemyksensä eritoten Yhdysvaltojen levittämästä tiedustelutiedosta. Venäjän ulkoministeriön mukaan Yhdysvallat ja läntiset mediat jakavat väärää tietoa Venäjän hyökkäysaikeista piilottaakseen omat aggressiiviset tekonsa, CNN kirjoittaa.
Vaikka varsinaiset sotatoimet eivät ole Ukrainassa viime aikoina juuri lisääntyneet, niin tunnelma on kiristynyt. Tästä osuvana esimerkkinä se, että esimerkiksi Suomi on ohjeistanut kansalaisiaan poistumaan maasta ja suurlähetystössä tuhotaan jo papereita.
– Nyt kireä tilanne on jatkunut jo pitkään, joten valmiussuunnitelmia on päivitetty useita kertoja. Kaikkeen on varauduttu, totesi Suomen Ukrainan suurlähettiläs Päivi Laine MTV Uutisille sunnuntaina.
Tilanteen kireänä pitämisen on katsottu olevan Venäjälle varsin edullista. Esimerkiksi Suomen entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp. Pekka Toveri totesi MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että konfliktin aktiivisena pitäminen kelpaa Venäjälle oikein hyvin.
– Venäjä hakee vipuvartta Ukrainan sisäpolitiikkaan. Jos Ukraina sanoo, että pitäkää tunkkinne (eli niin sanotut separatistialueet), niin vipuvarsi heikkenee, Toveri arvioi MTV:lle.
Venäjällä on "aika vanha tapa"
Tyypillisesti venäläinen informaatiovaikuttaminen on spontaania, toteaa sotilasprofessori Huhtinen.
– He koittavat monilla ulottuvuuksilla, mikä saattaa toimia, hän sanoo.
Toisin sanoen presidentti Vladimir Putinin vetämä Venäjä toimii vähän kuin Neuvostoliitto ulkopoliittisine koepalloineen. Jos yksi temppu ei toimi yhdessä paikassa, niin sitä ei kovin pitkään jakseta murehtia. Seuraavaksi voidaan kokeilla jotain aivan muuta toisaalla.
– Se on heille aika vanha tapa toimia. Etsitään heikkouksia, olivat ne sitten poliittisia tai taloudellisia. Venäjä kokee itsensä suurvallaksi ja toimii suurvallan tavoin, Huittinen muistuttaa.
Yhdenlaisen heikkouden Venäjä löysi Ukrainasta loppuvuoden 2013 ja alkuvuoden 2014 aikana. Ukrainassa osoitettiin näyttävästi mieltä ja maan presidentti Viktor Janukovytš pakeni maasta helmikuussa. Pian Krimin niemimaa olikin jo tunnuksettomien venäläisjoukkojen hallussa.
