Venäjän yhteiskunta ei näytä oleva halukas pysäyttämään sotaa Ukrainassa, toteaa Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja Simo Pesu MTV Uutisille. Valtavat miestappiot voivat päin vastoin jopa kasvattaa venäläisten tukea sodalle.
– Erilaisten mielipidemittausten perusteella monellakaan venäläisellä ei näyttäisi olevan yleisesti mitään sotaa vastaa eikä aihe edes kiinnosta osaa. Osa myös kannattaa sotaa.
Sodan todellinen kannatus Venäjällä jää kuitenkin arvoitukseksi, koska sen julkinen kritisoiminen on kielletty lailla.
– Kun katsotaan kokonaisuutta, että väkeä joudutaan sinne pakottamaan, niin se ei varmasti ole kovin suosittua erityisesti, koska sota ei mene kovin hyvin ja tuottaa tappioita. Sota koskettaa yhä useampia perheitä, Pesu sanoo.
Katso myös: Videolla sotilaitaan hakkaava venäläiskomentaja on näyte pelon kulttuurista, jolla Venäjä johtaa apeita joukkojaan
Simo Pesu muistuttaa kuitenkin, että Venäjä on valtava maa ja siksi sen on mahdollista käydä sotaa tavalla, jossa satoja tuhansia sotilaita työnnetään rintamalle suurista tappioista huolimatta.
– Se ei murra yhteiskuntaa hetkellisesti, mutta pitkällä aikavälillä varmasti, koska sota menee huonosti. Siitä ei ole mitään hyvää kerrottavaa ja poliittisella eliitillä on varmasti paine saavuttaa jonkinlainen tilanne, joka olisi hyväksyttävä.
– Venäjällä ei ole varsinaisia edellytyksiä voitokkaaseen sotaan kuin todella pitkällä aikaväillä ja näin näytetään ajattelevan. Ihmisille joudutaan keksimään erilaisia temppuja, Pesu sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän käytös kielii siitä, että maa valmistautuu pitkään sotaan.
Venäjän iskut järjestelmällisiä
Pesu arvioi, että jatkossa Venäjä saattaa turvautua myös laajemmin varusmiesten käyttöön rintamalla, vaikka toistaiseksi varusmiehien lähettämistä sotaan on vältetty ja mobilisaatiossa aseisiin kutsuttuun reserviläisiä.
– He ovat vuodenvaihteessa viestittäneet, että aikovat käydä pitkään sotaan ja resursoivat sekä laajentavat asevoimia. Se, miten tämä tapahtuu, on toinen juttu, mutta viesti kertoo siitä, että venäläiset kertovat käyvänsä sotaa pitkään.
Myös Venäjän jatkuvat iskut Ukrainan infraa ja varsinkin energiainfraa vastaan kertovat järjestelmällisestä toiminnasta, vaikka sota näyttääkin ajoittain kaoottiselta.
– Se, murtaako tällainen kampanja ukrainalaisten taistelutahtoa, on hyvin kyseenalaista.
– Se ei vaikuta suoraan asevoimien toimintakykyyn, mutta tällaisen kampanjan jatkaminen pitkällä jänteellä on hankala asia, sillä ukrainalaiset joutuvat laittamaan todella paljon voimavaroja ilmapuolustukseen ja ja korjaamiseen.
Lue myös: Video: Venäjän uudenvuoden terrori tallentui kameroihin – ohjus iskeytyi kiovalaiseen hotelliin kuin salama kirkkaalta taivaalta
Pojat palaavat kotiseuduille arkuissa
Sodan venyessä ja tappioiden kasaantuessa, yhä useampi venäläinen perhe on joutunut kokemaan rintamalle lähetetyn omaisen kuoleman. Maanpuolustuskorkeakoulun Simo Pesu nostaa esiin, että vainajien runsas määrä voi toimia myös polttoaineena sodan jatkamiselle.
Ukraina esitti joulukuussa väitteen, jonka mukaan Venäjä olisi menettänyt jo lähes 100 000 sotilasta pian vuoden jatkuneessa sodassa.
– Voi olla, että pidemmällä aikavälillä sota hyväksytään. Tulee kysymys, koska olemme menneet jo näin pitkälle, miksi emme jatkaisi sotaa? Todetaan, että on jatkettava, koska näin monia on jo menetetty.
Viime päivinä Venäjän kärsimät tappiot ovat aiheuttaneet kuohuntaa esimerkiksi sotablogaajien keskuudessa. Ukraina iski Donetskin alueella ammattiopistoon, josta oli tehty venäläisten tukikohta.
Ukrainan mukaan kyseisen iskun aiheuttamat tappiot olivat jopa satoja sotilaita. Venäjän itsensä mukaan itäukrainalaisen Makijivkan kaupungissa sijaitsevaan sotilaiden majapaikkaan uudenvuodenyönä osuneessa iskussa kuoli 89 venäläistä.
Venäjän hallinto on yrittänyt kääntää tappiota sotilaiden omaksi syyksi, sillä nämä käyttivät matkapuhelimia.
Simo Pesu toteaa, että venäläisessä johtamiskulttuurissa maan johtaja, Vladimir Putin, näyttää olevan erehtymätön, mutta johtajan käskyjen toteuttajat ovat erehtyväisiä.
– Heidän virheisiinsä puututaan, mutta johtajaa ja hänen päätöksiään ei kritisoida.
Lue lisää: Näin Ukrainan sota voi ratketa – huippustrategi: Venäjä voi ryhtyä "entistä kovempaan terrorismiin"
Kasaantuvat tappiot lisäävät kriittisiä ääniä, mutta kohdistuuko kritiikki ylipäätään itse sotaa kohtaan, vai ainoastaan sodan huonoon etenemiseen?
– Sosiaalisessa mediassa esiin tuleva kritiikki on pääosin sitä, että sotaa käydään huonosti, itse sota ei ole ongelma. Taustallahan on, että siitä tulee lain kautta seurauksia, jos tavalliset ihmiset lähtevät kritisoimaan sotaa.
– Toteuttajien virheet nostetaan esiin, jotta johtajalla olisi mahdollisuus korjata ne. Tässä mennään taas venäläisen yhteiskunnan tapaan toimia.
Mitä väkivalta ja kritiikki omia sotilaita kohtaan kertoo Venäjästä? Katso koko MPKK:n Venäjä-ryhmän johtajan haastattelu MTV Uutiset Livessä:
29:48
