Hakkerien kollektiivi Anonymous aloitti kybersodan Venäjän hallintoa vastaan Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tähän saakka iskut ovat olleet puolin ja toisin suhteellisen pieniä.
Toistaiseksi on nähty muun muassa palvelunestohyökkäyksiä ja eri medioiden, kuten televisiokanavien ja uutissivustojen hakkerointia. Uutisaamussa vieraillut kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll uskoo, että isoimmat toimet ovat vasta edessäpäin.
– Tyyntä ennen myrskyä. Erilaiset kyberaktivismin keinot tulevat olemaan aktiivisempia, ja silloin puhutaan toisenlaisista hyökkäyksistä.
Lue myös: Anonymous hakkeroi venäläisiä uutismedioita – lue sanasta sanaan, millainen viesti ilmestyi yhtäkkiä ruudulle
Limnéll muistuttaa, että sotaa käydään yhtä lailla niin fyysisen maailman puolella kuin kybermaailmassa tietoverkoissa. Venäjän hallinto on hiljattain nostanut kyberturvallisuutensa tasoa sen jälkeen, kun Ukrainan valtiojohto kehotti hakkereita hyökkäämään venäläisiin kohteisiin.
– Tietynlaisia merkkejä on, että kybersota on kiihtymässä ja ottamassa kierroksia.
Tietoturva-asiantuntija Benjamin Särkkä huomauttaa, että kyseinen laittomaan hakkerointiin yllyttävä toiminta ei ole täysin ongelmatonta.
– Tähän hypätään mukaan hysterian varjolla, ja se hyväksytään osaksi sotaa. Tällä saattaa olla odottamattomia seurauksia.
Ydinaseet vanhempaa teknologiaa
Venäjän presidentti Vladimir Putin on väläytellyt sotatoimissaan jopa ydinaseen mahdollisuutta. Särkkä toteaa, että myös ydinaseiden hakkerointi on todennäköisesti teoriassa mahdollista, mutta hakkeri suhtautuu ajatukseen varauksella.
– Se, mitä se vaatii ja minkälaisia turvakontrolleja tietojärjestelmän lisäksi siellä on vastassa, on isompi kysymys. Missä määrin niihin pystyy vaikuttamaan, on ainakin itselleni täysin tuntematonta.
Ydinaseiden hakkeroinnin mahdollisuutta vaikeuttaa Särkän mukaan myös se, että ydinaseiden järjestelmät ovat vanhempaa teknologiaa, eivätkä ole välttämättä liitoksissa nykyaikaisiin tietoverkkoihin.
– Ne eivät välttämättä ole ihan yksi yhteen nykyisten tietoverkkoprotokollien kanssa.
Särkkä nostaa esille vertailuna muun muassa junien ja öljyputkien järjestelmät, joihin on huomattavasti helpompi vaikuttaa. Tämän lisäksi mahdollisten haittavaikutusten seuraukset voivat olla kohtalokkaampia kuin tavanomaisemmassa hakkeroinnissa.