Ukrainassa on taisteltu uhkia vastaan jo ennen Venäjän sotilaallista invaasiota. Asiantuntijat kertovat, millaiset kyberiskut ovat pitäneet ukrainalaiset varpaillaan jo vuosia.
Keskuskauppakamarin hankejohtaja Panu Vesterinen sekä Digi- ja väestötietoviraston johtava erityisasiantuntija Kimmo Rousku vierailivat Maikkarin Uutisaamussa torstaina 10. maaliskuuta kertomassa, millaiset tietoturvaan liittyvät kybertaistelun muodot ovat nostaneet päätään Ukrainan sodan myötä.
Vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan konkretisoitui pari viikkoa sitten maalla, merellä ja ilmassa, ovat kybertaistelut olleet käynnissä Rouskun mukaan vuosia.
– Jo vuodesta 2014 on vaikutettu presidentinvaaleihin, Rousku sanoo.
Lue myös: Oliko Nordean kyberhyökkäyksen motiivina Nato-keskustelun sabotointi? F-Securen Mikko Hyppönen: "Hyvin helppo laskea 1+1"
– Sen jälkeen merkillepantavaa on se, että myöhemmin parina vuotena myös Ukrainan sähköverkkoon on vaikutettu ja saatu sähköt pois keskellä talvea, hän jatkaa.
Tänä vuonna Ukrainan tietoverkkoihin kohdistui yhä enemmän ja enemmän hyökkäyksiä ennen Venäjän sotilaallista tunkeutumista maahan 24. helmikuuta.
– Kybermaailmassa tämä sodankäynti on ollut aktiivista jo ennen varsinaista hyökkäyspäivää eli sota on jo ollut siellä käynnissä.
Vesterinen kertoo, että sekä ukrainalaisiin että länsimaisiin yrityksiin on kohdistunut erityisesti palvelunestohyökkäyksiä.
– Jonkin verran on ollut puhetta tällaisesta tuhoojaohjelmasta, joka levisi lähinnä Ukrainassa, mutta pääsi Baltiaankin, Vesterinen sanoo, mutta lisää, ettei sen käytöstä Suomessa ole ollut merkkejä.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
Vesterisen mukaan tuhoojaohjelma nimensä mukaisesti tuhoaa tiedostoja.
– Siinä on se ikävä puoli, että jos ei ole varmuuskopioita, niin kaikki hyökkäyksen kohteena olevat tiedot ovat mennyttä.
Voiko lentoliikenne olla vaarassa?
Aiemmin tällä viikolla uutisoitiin itärajalla havaitusta GPS-häirinnästä, jolla on ollut vaikutuksia myös kotimaiseen lentoliikenteeseen.
Rouskun mukaan taustalla on voinut olla pyrkimys testata, millaista häiriötä paikkatietojärjestelmälle olisi mahdollista aiheuttaa.
– Tämä on osa meidän kriittistä infrastruktuuriamme. Siinä on mielestäni kokeiltu sitä, miten me reagoimme siihen [häirintään] ja mitä kaikkea sillä saadaan aikaiseksi.
Katso alla olevalta videolta, millaiset häirintäkeinot ovat Rouskun ja Vesterisen mukaan mahdollisia lentoliikenteessä. Voiko lentoliikenteen turvallisuus vaarantua Suomessa?
1:44
9:42