Jos Kiina hyökkäisi Taiwaniin, Japani tulisi Taiwanin avuksi – mutta tuskin ryntäämällä, arvioi tutkija

Japaniin kohdistuu ehkä ylisuuria odotuksia tilanteessa, jossa Kiina hyökkäisi Taiwaniin. Näin arvioi yhdysvaltalaisen ajatushautomo Rand Corporationin Japaniin erikoistunut vanhempi valtiotieteilijä Jeffrey W. Hornung.

– Japanin vaihtoehdot olisivat katsoa sivusta tai tukea Yhdysvaltoja. Tuki voisi olla selustatukea tai jotain kineettisempää, hän kertoo STT:lle.

– Uskon, että Japani olisi mukana (tukemassa Yhdysvaltoja), mutta se voisi viedä aikaa. Ja se on ongelma. Japanin poliittinen aikataulu ei välttämättä vastaisi Yhdysvaltain toiminnallista aikataulua.

Japaniin kohdistuvat odotukset ovat nousseet pinnalle viime vuonna julkaistun puolustusmeno-ohjelman ja turvallisuusstrategioiden myötä. Myös japanilaiset poliitikot ovat antaneet asiasta lausuntoja, usein yksityishenkilöinä.

– Japanilla on hyvin edistynyttä sotilasteknologiaa. Se on menossa digitaaliseen ympäristöön, avaruus- ja kyberalueille. Jos kaikki toteutetaan, siitä tulee huomattava voima. Kaikki tämä on totta, mutta kyse on silti Japanista, sanoo Hornung.

– Japanissa mikään ei tule helpolla, etenkään kriiseissä. Päättäjät haluavat saada kaikki taakseen, koska kukaan ei halua kantaa yksin vastuuta elämän ja kuoleman tilanteessa.

Laki rajaa Japanin vaihtoehtoja

Jos konflikti syttyy, Japanin pitäisi ensin määritellä se yhdeksi neljästä turvallisuuslaissa kuvatusta tilanteesta: tilanteeksi, jolla on tärkeä merkitys sen rauhalle ja turvallisuudelle, tilanteeksi, jossa aseellinen hyökkäys läheistä kumppania vastaan uhkaa sen olemassaoloa, tilanteeksi, jossa aseellinen hyökkäys sitä vastaan on alkanut, tai tilanteeksi, jossa aseellinen hyökkäys sitä vastaan on oletettavasti alkamassa.

Määritelmä vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten maan itsepuolustusjoukot voivat vastata tilanteeseen. Viime vuonna Taiwanin konfliktia simuloineessa harjoituksessa määrittelyyn meni kaksi kuukautta.

Hornungin mukaan Japanin pääministerillä olisi harkintavaltaa etenkin toisen kategorian tilanteissa, sillä maan olemassaoloa uhkaavia tilanteita ei ole määritelty tarkasti.

Lue myös: Kiinan sotakoneet ylittivät Taiwaninsalmen keskilinjan

Japanilla tärkeä epäsuora rooli

Myös Kiina voisi pyrkiä vaikeuttamaan päätöksentekoa.

– Japanilaisten suunnittelijoiden painajaisskenaariossa Kiina lähestyy Japania ja sanoo, että emme iske Japaniin, jos varmistatte, että Yhdysvallat ei käytä tukikohtiaan (Japanissa), kertoo Hornung.

Yhdysvaltalainen ajatuspaja CSIS totesi tammikuisessa raportissaan, että Yhdysvaltain kyky puolustaa Taiwania riippuu pitkälti Japanista – onhan Japanissa enemmän yhdysvaltalaisjoukkoja ja -tukikohtia kuin missään muussa maassa. Lisäksi Japanin Okinawalta on matkaa Taiwaniin vain noin 650 kilometriä.

Japanin rooli operaatiossa olisi epäsuora mutta tärkeä, arvioi Hornung.

– Mitä enemmän Japani tukisi Yhdysvaltoja, sitä enemmän Yhdysvallat voisi keskittää kineettisiä ja voiman projisointikykyjään taisteluun. Yhdysvaltain ei tarvitsisi huolehtia tukikohtien puolustuksesta, tankkauksesta ja muusta sellaisesta.

Japanin toimintakykyyn liittyy kuitenkin kysymysmerkkejä, hän lisää.

– Itsepuolustusjoukoilla ei ole päivääkään taistelukokemusta. Toisin kuin Yhdysvaltain ja Etelä-Korean liittoumalla Yhdysvaltain ja Japanin liittoumalla ei ole yhteistä johtamisjärjestelyä, vaan järjestelyt ovat rinnakkaiset. Toimintaa pitäisi koordinoida kiistanalaisessa ympäristössä eri palveluiden ja ulottuvuuksien osalta.

"Kollektiivinen itsepuolustus" mahdollistui 2015

Japani uudisti turvallisuuslainsäädäntöään vuonna 2015 antaakseen itsepuolustusjoukoilleen laajemmat oikeudet vastata uhkaaviin tapahtumiin maan rajojen ulkopuolella. Uudistus vaati myös uudelleentulkinnan perustuslain 9. artiklasta, joka kieltää Japania käyttämästä aseellista voimaa kansainvälisten konfliktien ratkomiseksi.

Lakimuutosta ja niin sanotun kollektiivisen itsepuolustuksen mahdollistavaa uudelleentulkintaa vastustettiin mielenosoituksissa, jotka keräsivät parlamenttitalon edustalle jopa 120000 ihmistä.

Japanin politiikkaa vuosikymmenet hallinnut oikeistokonservatiivinen LDP-puolue on pitkään halunnut "selkeyttää" 9. artiklaa. Vaikka artiklaan ei ole kajottu kertaakaan sen jälkeen, kun perustuslaki säädettiin vuonna 1947, sitä on uudelleentulkittu vastauksena geopoliittisen ja turvallisuusympäristön muutoksiin.

Kyselyt kertovat, että japanilaisten mielipiteet artiklasta eivät ole juuri muuttuneet viimeaikaisista geopoliittisista jännitteistä huolimatta.

Yleisradioyhtiö NHK kertoi perustuslain 76. vuosipäivänä toukokuun alussa, että 9. artiklan muuttamista pitää välttämättömänä 32 prosenttia ja ei-välttämättömänä 30 prosenttia kansasta. Vuotta aiemmin vastaavat osuudet olivat 31 ja 30 prosenttia.

Tämän vuoden huhtikuussa tehtyyn kyselyyn vastasi 1  544 yli 18-vuotiasta japanilaista.

Lue myös: Kiinan ja Venäjän pommikoneet tehneet yhteislentoja lähellä jännitteisiä Etelä-Korean ja Japanin aluevesiä – "Vakava turvallisuusuhka"

Ukrainallekin toistaiseksi rajattua apua

Lainsäädäntö on vaikuttanut myös Japanin kykyyn tukea Ukrainaa. Koska se kieltää puolustustarvikkeiden viennin muihin kuin esimerkiksi kuljetus- ja pelastustarkoituksiin, Japani on toimittanut Ukrainaan ei-tappavia tarvikkeita, kuten kypäriä ja kuljetusajoneuvoja. Se on myös tukenut miinanraivaustyötä YK:n kehitysohjelman (UNDP) kautta.

Japanin reilun 6,6 miljardin euron arvoisesta tuesta alle puoli prosenttia on ollut sotilaallista, kertovat Kielin maailmantalouden instituutin tilastot.

LDP:n johtama hallitus pääsi heinäkuun alussa pitkän väännön jälkeen sopuun esityksestä, joka mahdollistaisi myös tietynlaisen tappavan kaluston viennin.

Lue myös: Yhdysvallat kehottaa Kiinaa lopettamaan vaarallisen käytöksen Etelä-Kiinan merellä