Sabettan kaupungissa Jamalin niemimaalla Siperiassa oli eilen purevasti pakkasta, mutta presidentti Vladimir Putin oli tyytyväinen. Hän oli tullut seuraamaan, kun satamasta lähti maailman ensimmäinen jäissä kykenemään kulkeva nesteytettyä maakaasua LNG:tä kuljettava laiva.
– Tämä on totisesti haastava projekti, mutta ne jotka aloittivat tämän projektin ottivat riskin, se riski oli oikeutettu, ja he menestyivät, Vladimir Putin sanoi Bloomberg-uutistoimiston mukaan.
Neitsytmatkalleen oli lähdössä Christophe de Margerie -säiliöalus, ensimmäinen jäitä murtava nesteytettyä maakaasua kuljettava laiva.
Nimi kuulostaa ranskalaiselta, ja sitä se onkin. Christophe de Margerie oli ranskalaisen Total-energiayhtiön toimitusjohtaja, joka menehtyi lentoturmassa Moskovassa 2014.
Monikansallinen kaasuhanke
Total on puolestaan osakkaana 20 prosentilla Jamalin LNG-terminaalihankkeessa. Kaksi kiinalaista yhtiötä omistavat hankkeesta yhteensä 29,9 prosenttia. 50,1 prosenttia omistaa venäläinen Novatek, jonka omistajiin kuuluu mm. Volga Group, jonka takana on Suomenkin kansalaisuuden omistava Gennadi Timtshenko.
Tälle hetkellä Venäjä on maailman seitsemänneksi suurin LNG:n viejä. Ennen Jamalia Venäjällä oli LNG-terminaali vain Tyynenmeren puolella. Sen omistaa valtiojohtoinen Gazprom.
Lähivuosia Jamalissa on tarkoitus ottaa käyttöön kaksi lisäterminaalia kahden vuoden aikana, ja niiden lisäksi vielä yhden pitäisi nousta. Vuoteen 2020 mennessä Venäjän osuuden maailman LNG-vientimarkkinoista pitäisi nousta neljästä kahdeksaan prosenttiin.
Joidenkin arvioiden mukaan Jamalin alueella on enemmän maakaasua kuin Persianlahdella.
Suurin nesteytetyn maakaasun viejämaa tällä hetkellä on Qatar, jonka osuus vientimarkkinoista on 30 prosenttia. Venäjä on kuitenkin maailman suurin maakaasun viejä, ja monet Euroopan maat ovat riippuvaisia venäläisestä kaasusta.
Terminaalin tekniikkaa ulkomailta
Jamalin ensimmäisen terminaalin kulut olivat 23 miljardia euroa. Novatekiin kohdistuu Krimin miehityksen seurauksena lännen asettamia pakotteita. Projekti saikin rahaa muun muassa kiinalaisilta ja venäläisiltä pankeilta. Jamalin terminaalin teknologia tuli suurimmalta osaltaan ulkomailta.
Christophe de Margerie suuntaakin Kiinaan, jonka kanssa Venäjällä on monia taloushankkeita. Laiva matkaa arktista ja ympäristöllisesti herkkää Koillisväylää, jolla liikennöinti on lisääntymässä ilmastonmuutoksen myötä.
Christophe de Margerien lähtöä oli seuraamassa myös Saudi-Arabian energiaministeri Khalid al-Falih. Saudi-Arabia haluaa vähentää öljynkulutustaan ja korvata sitä muun muassa maakaasulla.
Lähestyminen Saudi-Arabian kanssa
Venäjän energiaministeri Aleksander Novak sanoi lokakuussa, että saudit ovat kiinnostuneita sijoittamaan Jamalin maakaasuhankkeisiin.
– Jos jatkamme nykyistä työskentelytapaa, meistä tulee kilpailijoiden sijaan kumppaneita. Kaikki hyötyvät yhteishankkeista, Putin sanoi al-Falihille uutistoimisto Reutersin mukaan.
Lokakuussa saudien kuningas Salman vieraili Moskovassa. Maat sopivat useiden miljardien eurojen arvoisista yhteisistä investoinneista.
Al-Falihin ilmestyminen Jamaliin ei välttämättä miellytä Yhdysvaltoja.
Saudi-Arabia on ollut pitkään Yhdysvaltojen keskeinen liittolainen Persianlahden alueella, kun öljy, aseet ja turvallisuuskysymykset ovat olleet keskinäistä kauppatavaraa.
Venäjä on parin viime vuoden aikana vahvistanut läsnäoloaan Lähi-idässä, ja pyrkii luomaan suhteita alueen maihin, kun Yhdysvaltain poliittisen kompassin neula heiluu epävakaammin kuin mihin alueella on pitkään totuttu.
Presidentti Donald Trump tosin haluaa luoda tiivistä yhteistyötä Saudi-Arabian aktiivisen nuoren kruununprinssin Mohammed bin Salmanin kanssa.
Saudi-Arabia kuitenkin hakee uusia kumppaneita lännen ulkopuoleltakin, ja Venäjä on halukas puristamaan kättä.