Venäjä-asiantuntija: Tietoverkot paljastavat tyytymättömyyden Putiniin – tämä olisi Kremlin valtakamppailun pahin lopputulos

Grozev kertoo, että sodan alettua mustassa pörssissä oli hetken ongelmia datan saatavuudessa, kun toimijat pelkäsivät tulevansa pidätetyksi maanpetoksesta. Tilanne kuitenkin normalisoitui nopeasti, ja kauppa venäläisten yksityistiedoilla kävi kuten ennenkin.

Grozev kuvailee, että korruptio tasaa puntteja autoritäärisen ja salailevan valtion ja sen toimia selvittävien journalistien ja aktivistien välillä. Saatavilla olevien tietomassojen avulla voidaan selvittää jopa salaisen palvelun toimijoiden työskentelyä tietolähteillä, jotka esimerkiksi Suomessa olisivat yleensä vain esitutkintaviranomaisten käytössä.

Lue myös: Selvitys paljastaa: He ovat Venäjän kauko-ohjaintappajat – ohjaavat risteilyohjuksia, jotka surmanneet siviilejä Ukrainassa

Tyytymättömyys Putiniin näkyy tietoverkoissa

Oli havaittavissa, että tietovuotojen määrä Venäjällä kasvoi sodan alettua. Grozev pitää sitä eräänlaisena järjestelmään tyytymättömien vastaiskuna.

– Paljon ilmaista tietoa ilmestyi sodan aikana, koska monet suurissa tietoalan yrityksissä, kuten Yandexissa, työskentelevät sisäpiiriläiset alkoivat vuotaa tietoja, koska he selvästikin olivat tyytymättömiä sotaan, hän arvioi.

Tyytymättömyys tuli ilmi jopa Bellingcatin omassa selvityksessä, kun he tutkivat ohjusten lentoja ohjelmoinutta tiimiä. Kukaan tiimien jäsenistä suostunut varsinaiseen haastatteluun, mutta yhteydenottojen jälkeen joku lähetti Bellingcatille uutisoinnissa tarvittavia kuvia ohjelmoijista.

Grozev arvelee, että Venäjän kaltaisessa maassa, jossa monilla on perheyhteyksiä Ukrainaan, voi sota aiheuttaa paineen toimia jopa sotilaana asevoimien etujen vastaiseksi ja auttaa tapahtumia selvittäviä toimittajia.

Tuki Putinille ei ole syvää

Grozevin mukaan kansan tuki sodalle ei ole ehkä niin vakaata, kuin mitä kyselytutkimukset antavat ymmärtää. Esimerkiksi Yandex-hakukoneessa ovat yleistyneet kysymykset, jotka voivat Grozevin mukaan kertoa venäläisten lausumattomista mietteistä.

– Heillä on erittäin vahvoja perustavanlaatuisia pelkoja, kuten ”miksi olemme häviämässä sodan”, ”milloin sota loppuu” ja tärkeimpänä ”milloin saamme Ikean takaisin”, mikä on venäläisille hyvin tärkeää. Se osoittaa, että virallinen tuki Putinin politiikalle ei ole syvällä yhteiskunnassa.

Lue myös: Moskovan bussipysäkkimainoksissa tunnettuja ruotsalaisia väitetään natseiksi – kohteena muun muassa entinen kuningas ja Ikean perustaja

Marssivatko naiset kadulle?

Grozev arvioi, että Venäjä toivoo sodan jatkuvan niin pitkään, ettei länsi enää jaksa tukea Ukrainaa. Grozevin mielestä suunnitelma kuitenkin jättää huomiotta sen, miten sodan hinta heikentää kotijoukkojen taistelutahtoa.

– Tämä suunnitelma ei ota huomioon sosiaalista painetta Venäjällä, erityisesti kun liikekannalle pannut nuoret alkavat tulla kotiin ruumispusseissa muutaman kuukauden sisällä, hän toteaa.

Hän vertaa tilannetta levottomuuksiin, joita nähtiin Tšetšenian sodan yhteydessä aikaan 1990- ja 2000-luvuilla. Niissäkin taustalla olivat kuolleiden sotilaiden omaiset.

– Silloin äidit, vaimot ja siskot tulevat kaduille ja se on jotain, mitä Putin ei voi hoitaa niin helposti kuin muita ongelmia.

Venäjällä taustalla valtakamppailua 

Grozev on sodan kuluessa järkyttynyt siitä, miten ihmiset Putinin ympärillä tiesivät armeijan surkeasta tasosta, mutta Putin itse ei. Grozevia järkytti, miten Putin on voinut olla niin huonosti informoitu sotaan lähtiessä. Yllätyksiä tarjosi myös se, miten huonosti Venäjän tiedustelun pohjatyöt toimivat Ukrainassa ja miten vähän Ukrainaa piinannut korruptio on haitannut maan sotaponnistuksia Venäjää vastaan.

Nykytilannetta Venäjän asevoimissa hän arvioi reaktiiviseksi. Putinin aiemmat suunnitelmat menivät pieleen, joten nyt hän Grozevin mukaan vain reagoi tapahtumiin. Tämä tarjoaa muille Venäjän vallanpitäjille toimintamahdollisuuksia ja tilaa suunnitelmille.

Grozevista länsi voisi myös onnistua paremmin kamppailussa Venäjää vastaan hyödyntämällä Venäjän sisäistä taistelua ja kilpailua vallasta. Tätä heikkoutta voisi hänestä käyttää osana rauhan saavuttamiseksi.

Tilanteeseen liittyy myös riskejä. Grozevin mukaan on mahdollista, että äärioikeistolaiset ja nationalistiset ”sotahaukat” onnistuvat pääsemään valtaan lupaamalla kansalle parempia sotatuloksia kovemmilla keinoilla, kuten jopa ydinaseilla.

Hän ei kuitenkaan usko, että valtakausi kestäisi pitkään, sillä edes Venäjän yhteiskunta ei moista kestäisi määrättömästi.