Veijo Meri oli modernin proosan merkkimies

Meri oli kiinnostunut myös poikkeusyksilöistä ja suurmiehistä. Hän kirjoitti tietokirjallisuutta esimerkiksi Aleksis Kivestä ja Gustaf Mannerheimista. Hän oli kiinnostunut myös kielestä ja etymologiasta. Harrastuksen tuloksena syntyi teos Sanojen synty. Meri oli poikkeuksellisen sivistynyt ja lukenut mies. 

Tuotteliaan Veijo Meren suurtyö 90-luvulla oli Suomen historiaa käsittelevä neliosainen teossarja; Maassa taivaan saranat, Huonot tiet, hyvät hevoset, Ei tule vaivatta vapaus ja Suurta olla pieni kansa. Meri hyppi 10 000 vuoden aikajanalla ja vyörytti esiin rajattomalta tuntuvan tietomääränsä. Kuten romaaneissaankin, Meri näytti, että väärinkäsitys tai huono ajoitus voi muuttaa historiaa, joka lopulta muodostuu pienistä ihmiskohtaloista.

Meren menestykseen maailmalla ovat vaikuttaneet paljon hyvät käännökset, etenkin Ruotsissa ja saksalaisella kielialueella. Veijo Merestä on lisäksi kirjoitettu runsaasti, ja hän on saanut useita kunnianosoituksia.

Marraskuussa 2012 Helsingin kaupunginteatteri esitteli uutuusnäytelmänsä Hamlet Teoksen suomensi Veijo Meri.Lehtikuva

Veijo Meri osallistui nuorempana innokkaasti erilaisiin keskusteluihin ja väittelyihin. Hän oli vuolas puhuja, joka muisti valtavan määrän faktaa -vuosilukuja myöten- ja osasi myös soveltaa tietomääräänsä. Meri saattoi aloittaa puheensa sadan vuoden takaa, poukkoilla vaivattomasti sieltä nykyaikaan ja takaisin erinäisten mutkien kautta. Kun kuulija oli jo aivan ymmällään, Meri solmi lopuksi kaiken nätisti yhteen. Mestari mikä mestari.