Tällaisena Pro Finlandiallakin palkittu Aila Meriluoto muistetaan – kirjailija Panu Rajala muistelee rakasta taiteilijaystäväänsä: "Siinä oli harvinaisen sisukas ja selviytymiskykyinen nainen"

Ursula Viita-Leskelän mukaan Meriluodolla oli muistisairaus, josta tämä myös kirjoitti viimeisessä runokokoelmassaan. Hoivakodissa hän oli ollut toukokuusta alkaen.

Meriluodolla oli neljän lapsen ohella kahdeksan lastenlasta sekä kahdeksan lastenlastenlasta.

Vastamäkeä riitti, mutta runoilija ei valittanut

Kirjailija ja emeritusprofessori Panu Rajala kertoo STT:lle Meriluodon olleen hänen mielestään lämmin ja rohkea seikkaileva nainen.

– Aikansa feministi, varsinkin näissä päiväkirjoissa, joissa hän tunnustuksellisesti kertoi siekailematta naisen elämästä, hän kertoi puhelimessa.

Rajala on kirjoittanut Meriluodon elämästä kirjan Lasinkirkas, hullunrohkea: Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta vuonna 2010.

Kirjailijat Aila Meriluoto (vas.) ja Panu Rajala lehdistötilaisuudessa Helsingissä 15. huhtikuuta 2010, kun Rajalan elämäkertateos "Lasinkirkas, hullunrohkea. Aila Meriluodon elämästä ja runoudesta" julkistettiin.Lehtikuva

Rajala kertoo tutustuneensa Meriluotoon 70-luvun alkupuolella hänen romaaninsa pohjalta tehdyn elokuvan myötä. Rajala itse oli Matti Kassilan ohjaaman Haluan rakastaa, Peter -elokuvan käsikirjoittajana ja oli tuolloin luonnollisesti yhteydessä Meriluotoon. Hän kertoo pitäneensä yhteyttä runoilijaan vielä viime vuoteenkin saakka.

– Ailan ääni helähti iloisen tyttömäisenä, kun hänelle soitti. Muisti tosin alkoi pettää. Aina hän vastaili valoisasti kuulumisistaan. En muista hänen kertaakaan valittaneen yleensä mistään, vaikka vastamäkeä riitti, Rajala muistelee nettisivuillaan tänään julkaisemassaan kirjoituksessa.

– Siinä oli harvinaisen sisukas ja selviytymiskykyinen nainen, kun ajattelee hänen elämänvaiheitaan vahvojen ja arvaattomien miestensä kanssa, hän jatkaa kirjoitusta.

Sodanjälkeisen runouden kirkkaimpia nimiä

Rajala painottaa, ettei neljän lapsen elättäminen ollut yksinäiselle runoilijalle ja vapaalle kirjailijalle mitään herkkua. Tästä huolimatta Meriluoto näki hänen mielestään asioissa yleensä huvittavia ja koomisia puolia.

Ennen kaikkea Rajala kertoo Meriluodon kuitenkin olleen hieno runoilija. Hän oli sodanjälkeisen runouden kirkkaimpia nimiä ja tulkitsi koko sukupolvensa tuntoja esikoiskokoelmallaan. Rajala arvioi Lasimaalauksen olevan varmaan edelleen Suomen myydyin esikoiskokoelma.

– Hän sai silloin ylistävät kritiikit. Hänet nostettiin tähtiin kertaheitolla, Rajala kertoo.

– Kyllä minullekin vielä tenhosi Lasimaalaus ja tämä kuuluisa runo 20 suvea sulta sain, koska siinä niin pelottavasti katsotaan sodan kuiluun ja sodan jälkeiseen aikaan.

Meriluoto jatkoi Rajalan mukaan myöhemmissäkin kokoelmissaan sodan jälkeisten tuntojen tulkitsemista ja hyvin klassista runomittaista lyriikkaa, joka muuttui modernismin myötä 50-luvulla. Rajalalle jäivät mieleen myös loppuvaiheen kevyet ja mietelmänomaiset runot.

Viimeisimmissä kokoelmissa oli Rajalan mukaan uudenlaista iskua ja särmää.

– Aila teki sellaisen temmon, että hän aloitti erittäin korkealta. Sitten oli välillä vähän sekalaisempaa tuotantoa ja hän lopetti taas sellaiseen loppunousuun.

Runoilija ja kirjailija Aila Meriluoto kuoli eilen 95-vuotiaana hoivakodissa Helsingissä.Mauri Ratilainen / Com.pic - Kuvatoimisto / All Over Press