Veijo Baltzar huijasi vakuutusyhtiötä ja sai tuomion törkeän petoksen yrityksestä – syyttäjän mukaan sytytti talonsa tuleen tahallaan, mutta syyte tuhotyöstä hylättiin

5:14
MTV Uutiset selvitti Veijo Baltzarin toimintaan kohdennetut avustukset.

Kirjailija ja kulttuurineuvos Veijo Baltzaria, 77, epäiltiin aikanaan hänen poikansa nimellisessä omistuksessa olleen rakennuksen polttamisesta ja sen myötä vakuutusyhtiön huijaamisesta.

Baltzaria ei tuomittu tuhotyöstä, mutta hän sai vuoden ehdollisen vankeustuomion törkeän petoksen yrityksestä. Turun hovioikeus antoi tuomionsa vuonna 2005.

Baltzar vangittiin toissa viikolla Helsingin käräjäoikeudessa todennäköisin syin epäiltynä törkeästä ihmiskaupasta. Epäilty rikos on tapahtunut 1.1.2016–30.9.2019 Helsingissä ja Tammisaaressa.

Baltzar on tuomittu aiemmin virkavelvollisuuden rikkomisesta työskennellessään Teatterikorkeakoululla erikoissuunnittelijana vuonna 1997. Hän oli tuolloin viisikymppinen.

Hovioikeus korotti rangaistusta

Törkeän petoksen yritys tapahtui 28. maaliskuuta – 5. huhtikuuta vuonna 2003. Turun hovioikeus tuomitsi Baltzarin joulukuussa 2005.

Raaseporin käräjäoikeus tuomitsi Baltzarin tammikuussa 2005 samasta teosta yhdeksän kuukauden ehdolliseen vankeuteen, mutta hovioikeus korotti rangaistusta ja tuomitsi Baltzarin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen.

Baltzaria syytettiin myös tuhotyöstä tai vaihtoehtoisesti yllytyksestä tuhotyöhön, mutta nämä syytteet hylättiin molemmissa oikeusasteissa.

Baltzarin lisäksi jutussa syytettiin toista, nykyään 60-vuotiasta miestä tuhotyöstä tai törkeästä vahingonteosta ja avunannosta törkeän petoksen yritykseen. Hänen kaikki syytteensä hylättiin sekä käräjä- että hovioikeudessa.

Syytettiin tahallisesta tulipalosta

Rikoksessa oli kyse Karjaalla 28. maaliskuuta 2003 syttyneestä tulipalosta vanhassa koulurakennuksessa, jonka omisti Baltzarin poika nimellisesti. Oikeuden mukaan tosiasiallisesti omistaja oli Veijo Baltzar.

Kiinteistön arvoksi oli ilmoitettu vakuutusyhtiölle 650 000 euroa ja se oli vakuutettu tuosta arvosta.

Talossa oli täysarvovakuutettua irtainta omaisuutta yli 190 000 euron edestä ja palon jälkeen laaditun vahinkoluettelon mukaan noin 447 000 euron arvosta.

Syyttäjän mukaan Veijo Baltzar sytytti tulipalon yhdessä toisen miehen kanssa tai toinen mies sytytti palon Baltzarin pyynnöstä. Tarkoitus oli syyttäjän mukaan erehdyttää vakuutusyhtiötä.

Syyttäjä vaati Baltzarille rangaistusta tuhotyöstä tai vaihtoehtoisesti yllytyksestä tuhotyöhön ja törkeän petoksen yrityksestä.

Toiselle miehelle syyttäjä vaati rangaistusta tuhotyöstä tai yleisvaaran tuottamuksesta ja avunannosta törkeän petoksen yritykseen.

Nämä syytteet hylättiin.

Baltzar oli varaton

Syyttäjän mukaan miehet yrittivät teollaan saada vakuutusyhtiöltä rahaa erehdyttämällä vakuutusyhtiötä tulipalon syystä ja vahinkojen määrästä.

Syyttäjän mukaan toisella miehellä oli velkaa erään kiinteistön myynnin jälkeen yli 110 000 euroa, joten hänellä oli motiivi teolle. Myös Baltzar oli syyttäjän mukaan varaton.

– Kokonaisuutena arvioiden asiassa ei jää järkevää epäilystä siitä, etteikö täysin varaton ja tuloton Veijo Baltzar olisi rahapulassa tahallaan polttanut vaikeasti myytävän kiinteistön vakuutuskorvauksen saadakseen, syyttäjä totesi hovioikeudelle tekemässään valituksessa.

Myös talon vakuuttanut vakuutusyhtiö Pohjantähti vaati rangaistuksia miehille ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista.

Voimakas motiivi polttaa vakuutettu omaisuus

Syyttäjän mukaan Baltzarilla oli voimakas motiivi polttaa vakuutettu omaisuus. 

Baltzar oli muuttanut tilalta Helsinkiin noin kaksi viikkoa ennen tulipaloa ja hänen tarkoituksenaan oli päästä eroon talosta. Baltzar oli jo ennen paloa hakenut Helsingistä itselleen asuntoa ja oli sen vuoksi ollut yhteydessä kiinteistönvälittäjiin.

Baltzar teki palon jälkeen käsirahasopimuksen asuinhuoneistosta Helsingissä, joka maksoi yli 400 000 euroa.

Oikeuden mukaan sekä Baltzarin että hänen poikansa taloudellinen tilanne oli käymässä heikoksi, mikä tuki tuhoamismotiivia.

– Myös tunnearvoa omaavien esineiden poisvienti viittaa osaltaan motiiviin polttaa rakennus. Jutussa on esitetty, että kohdetta on ollut vaikea myydä, käräjäoikeus totesi tuomiossaan.

Kyseinen koulurakennus oli myyty pakkohuutokaupassa ennen Baltzarin pojan kaupantekoa 300 000 markan kauppahinnasta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vakuutusarvoja nostettiin ennen tulipaloa

Jutussa oli riidatonta, että kiinteistön ja irtaimiston vakuutusarvoja oli nostettu vain vähän ennen palon syttymistä. Kiinteistöltä oli myös viety pois omaisuutta ennen tulipaloa.

Päivää ennen tulipaloa Baltzar soitti toiselle miehelle, joka kävi talossa sytyttämässä valoja tämän pyynnöstä.

Tulipalon jälkeen Baltzar pyysi palopaikkaa raivannutta kaivinkoneenkäyttäjää kaatamaan tuhoutuneen rakennuksen jäljellä olevat seinät. Oikeuden mukaan tämä viittaisi palonsyyn tutkinnan vaikeuttamiseen.

Miehet kiistivät sytyttäneensä palon

Baltzar ja toinen mies kiistivät rikokset ja vaativat syytteiden hylkäämistä. Miehet kiistivät sytyttäneensä tulipalon.

Baltzarin poikaa ei syytetty tai epäilty jutussa mistään.

Baltzarin ja hänen poikansa mukaan heillä ei ollut mitään rahaongelmia. Baltzarin mukaan hänellä ei ollut mitään motiivia erehdyttää vakuutusyhtiötä, saati syytä polttaa poikansa omistamaa rakennusta. Hän ei itse edes ollut palopaikalla tulipalon syttyessä.

Toinen mies kertoi käyneensä sytyttämässä talon ullakolle valot Veijo Baltzarin pyynnöstä paloa edeltäneenä päivänä. Palo syttyi yli 12 tuntia sen jälkeen, kun mies oli oleskellut talossa.

Miesten mukaan tulipalo syttyi voimakastehoisesta rakennusvalosta. He kertoivat, että valoa oli pidettävä päällä varkaiden loitolla pitämiseksi.

Vakuutusyhtiön mukaan Veijo Baltzarin kertomus oli monilta osin erittäin epäuskottava eikä palolle löytynyt luonnollista syttymissyytä. Palojäänteistä sen sijaan löytyi merkkejä bensiinistä.

Löytyi jäänteitä palavasta nesteestä

Sekä käräjäoikeus että hovioikeus päätyivät hylkäämään syytteet tuhotyöstä, avunannosta sellaiseen ja yleisvaaran tuottamuksesta, koska talon tulipalon syttymissyy jäi epäselväksi.

Keskusrikospoliisin rikosteknisen laboratorion lausunnoista kävi ilmi, että kahdesta löydetystä palonäytteestä löytyi jäänteitä palavasta nesteestä, kuten sytytysnesteestä tai moottoribensiinistä.

Veijo Baltzar kertoi, että rakennuksessa oli ollut moottorisaha ja sitä varten talossa oli säilytetty bensiiniä.

Syyttäjän mukaan palo olisi sytytetty rakennuksessa olleella työmaalampulla siten, että lampun korkea lämpötila olisi sytyttänyt sen läheisyydessä olleen palavan materiaalin, mistä tuli olisi levinnyt.

Irtaimistoa väitettiin arvokkaammaksi kuin mitä se oli

Oikeus totesi, että asiassa oli useita seikkoja, jotka viittasivat siihen, että palo oli sytytetty tahallaan. Oikeuden mukaan sitä mahdollisuutta ei voitu kuitenkaan sulkea pois, että tulipalo olisi syttynyt tahattomasti.

Tilanne jäi oikeuden mukaan epäselväksi, joten miehet jätettiin tuomitsematta tuhotyöstä tai avunannosta siihen. Toinen mies jätettiin tuomitsematta kaikista rikoksista, joista häntä syytettiin.

Baltzarin osalta kaikki muut syytteet hylättiin, mutta hänet tuomittiin törkeän petoksen yrityksestä.

Hovioikeuden mukaan Baltzar erehdytti vakuutusyhtiötä ilmoittamalla tulipalossa tuhoutuneeksi sellaista irtaimistoa, jota talossa ei edes ollut. Lisäksi hän oli merkinnyt tuhoutuneen irtaimiston huomattavasti arvokkaammaksi, kuin mitä se tosiasiassa oli.

Syyttäjän mukaan tulipalossa tuhoutuneen irtaimiston arvo oli korkeintaan 100 000 euroa. Korvattavaksi oli vaadittu irtaimistoa yli 447 000 euron edestä.

Palopaikalta ei löytynyt arvo-omaisuutta

Veijo Baltzarin mukaan kaikki vahinkoluetteloon merkitty omaisuus oli tuhoutunut tulipalossa. Baltzarin mukaan palossa tuhoutui muun muassa huomattava määrä huonekaluja, 2 000 kirjaa ja arvokas posliiniastiasto.

Palojätteen joukosta ei kuitenkaan löytynyt huonekalujen jäänteitä oikeastaan ollenkaan.

Paikalta löytyi vain vähäinen määrä palavaa materiaalia, kuten vaatteita, lehtiä ja kirjoja. Palopaikalta ei löytynyt mitään arvo-omaisuutta.

Kaikki palojäänteistä löytyneet ruokailuvälineet ja astiastot olivat tutkimuksissa osoittautuneet vähäarvoisiksi.

Esineistöä lisättiin lyhyessä ajassa vahinkoluetteloon

Vakuutusyhtiölle oli toimitettu 17. joulukuuta 2002 päivätty omaisuusluettelo, jonka mukaan talossa olleen irtaimiston arvo oli runsaat 191 000 euroa.

Tulipalon jälkeen tehdyssä vahinkoluettelossa tuhoutunutta omaisuutta oli huomattavasti tätä enemmän ja sen arvo oli yhteensä 447 000 euroa.

– Ei ole uskottavaa, että esineistöä olisi lyhyessä ajassa hankittu lisää vahinkoluettelosta ilmenevä määrä. Veijo Baltzar on ilmoittanut tulipalossa tuhoutuneen enemmän omaisuutta kuin mitä tuhoutuneessa rakennuksessa oli palohetkellä, hovioikeus totesi tuomiossaan.

Syyttäjän mukaan Baltzar yritti hankkia itselleen oikeudetonta taloudellista etua yrittäessään erehdyttää vakuutusyhtiötä maksamaan hänelle perusteettomia vakuutuskorvauksia.

Sekoitti markat ja eurot

Veijo Baltzar vetosi oikeudessa siihen, että hän ei ilmoittanut tahallaan omaisuuden arvoja liian suuriksi, koska hän oli luetteloa laadittaessa sekoittanut eurot ja markat.

– Kyse oli erehdyksestä eikä mistään tarkoituksesta huijata. Baltzar laskee hinnat markkoina ja hän käyttää vielä markkoja ja euroja sekaisin. Vahinkoluettelo tehtiin siten, että Baltzar puhui asiat markkoina ja (toinen henkilö) kirjasi ne euroina, Baltzarin oikeudelle antamassa vastauksessa todettiin.

Oikeuden mukaan kertomus ei ollut kuitenkaan uskottava. Oikeus ei uskonut, että virhe valuuttojen välillä olisi tapahtunut yli 30 esineen tai esineryhmän kohdalla.

Oikeuden mukaan petos oli kokonaisuutena arvostellen törkeä. Baltzar syyllistyi näin ollen törkeän petoksen yritykseen.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja