Väyrynen: Koivisto halusi keskustan hallituksesta

Keskustan entinen puheenjohtaja Paavo Väyrynen palaa uusimmassa kirjassaan vielä vuoden 1987 hallitusratkaisuun. Väyrynen arvostelee, että julkisuudessa on mukisematta edelleen hyväksytty silloisen presidentin Mauno Koiviston versio tapahtumien kulusta.

Vaalien edellä kolmen porvarillisen puolueen puheenjohtajat Paavo Väyrynen, kokoomuksen Ilkka Suominen ja ruotsalaisen kansanpuolueen Christoffer Taxell olivat tehneet "kassakaappisopimuksen" yhteistyöstä tulevissa hallitusneuvotteluissa. Koivisto toisti taannoisessa merkkipäivähaastattelussaan, miten hän oli loukkaantunut saatuaan hallitusneuvottelujen yhteydessä tietää tästä sopimuksesta.

Koivisto antoi hallituksen muodostamisen Harri Holkerin (kok.) tehtäväksi ja näin syntyi sinipunahallitus. Samalla lähes yhtä mittaa 50 vuotta hallituksissa istunut keskusta jäi oppositioon. Väyrysen mielestä Koivisto ei toiminut hetkellisen loukkaantumisen tai suuttumuksen vallassa, vaan toteutti jo pitkään vireillä olleen suunnitelmansa.

-Kaiken tiedossani olevan perusteella pidän varmana, että Mauno Koivisto oli tietoinen Harri Holkerin ja tiettyjen sosialidemokraattien yhteydenpidosta jo hyvin varhaisessa vaiheessa.
-On myös ilmeistä, että hän antoi taustalta tukea sille jo hyvissä ajoin ennen vaaleja vireille pannulle pyrkimykselle, että niiden jälkeen synnytettäisiin sinipunahallitus.

Väyrynen on myös varma siitä, että Koivistolla oli jo ennen hallitusneuvottelujen alkamista selkeä suunnitelma siitä, kuinka maahan muodostetaan Holkerin johtama sinipunahallitus. Väyrynen epäilee, että Koivisto - ylläpitämällä omaa tulkintaansa tapahtuneista - yrittää vähentää omaa vastuutaan Holkerin hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta. Lisäksi Koivisto käytti Väyrysen mielestä keinoja, jotka eivät sovi kuvaan parlamentarismin periaatteita kunnioittamaan pyrkivästä presidentistä.

"Pari sitruunaa Ahon suuhun"

Väyrynen suomii tänään julkistetussa kirjassaan "Itsenäisen Suomen puolesta" (Atena) myös Esko Ahoa, joka nousi hänen jälkeensä keskustan puheenjohtajaksi. Väyrysen mukaan Aho torjui valintansa jälkeen yhteistyön hänen kanssaan ja sen sijaan liittoutui niiden kanssa, jotka olivat kampittaneet Väyrystä pitkään.

Väyrynen muistelee myös katkerana hetkeä, jolloin keskustan johto kuunteli viime presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen tuloksia ja sai havaita, että puolueen ehdokas Paavo Väyrynen ei päässyt toiselle kierrokselle.
-...katselin Esko Ahon kasvoja, huomasin ajattelevani, että hänen pitäisi syödä pari sitruunaa, että hänen ilmeensä sopisi paremmin tilaisuuden luonteeseen. Silloin ensimmäisen kerran hiipi hirveä ajatus mieleeni, että herranjestas, näinkö tässä pitikin käydä...

"Aholla tuskin mitään vastaan"

Väyrynen joutui kirjansa julkistamistilaisuudessa perustelemaan vielä pyrkimystään vaalien jälkeisen hallituksen ulkoministeriksi. Väyrynen uskoi, että Esko Aholla ei olisi mitään sellaista ratkaisua vastaan, jos vain hänen oma vaalituloksensa on kyllin vaikuttava ja jos keskustasta tulee vaalin tuloksen perusteella johtava hallituspuolue.

Hän ei pitänyt mahdottomana sitäkään, että presidentti Martti Ahtisaari hyväksyisi hänet ulkoministeriksi aiemmasta päinvastaisesta kannastaan huolimatta. Väyrynen muistutti, että Koivisto torjui Väyrysen samalla tavalla vuonna 1987, mutta nimitti hänet neljä vuotta myöhemmin ulkoministeriksi.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat