Vartijoita ja järjestyksenvalvojia epäillään asiakkaan pahoinpitelystä jopa 600 kertaa vuosittain – väitteissä liian kovista otteista korostuu yksi tilanne

3:33
Katso video: Vartijoita ja järjestyksenvalvojia epäillään asiakkaan pahoinpitelystä jopa 600 kertaa vuosittain.

Järjestyksenvalvojia ja vartijoita epäillään asiakkaaseen kohdistuvasta väkivallasta vuosittain keskimäärin noin 600 kertaa, kertoo tutkimus. Määrä tarkoittaa melkein kahta epäilyä jokaista päivää kohden vuodessa.

Valmiita tilastoja asiasta ei löydy. Turvallisuusalan tutkija Jyri Paasonen Vaasan yliopistosta muistuttaa, että lukumäärässä on kyse vasta rikosepäilyistä.

– Tietysti jokainen tapaus on liikaa. Mutta tämän meidän aineiston osalta pitää muistaa, että me kävimme läpi poliisin tietoon tulleita tapauksia, Paasonen sanoo.

– Tässä tutkimuksessa ei käyty läpi tuomioistuimen ratkaisuja eli kuinka moni näistä päätyi tuomioistuimeen ja kuinka monelle sieltä lopulta tuli tuomio. Tämä on seuraava asia, jota aiomme selvittää.

Paasonen arvioi, että väkivaltatuomioita koskevan tutkimuksen tulokset voisivat valmistua kuluvan vuoden aikana.

Useimmiten silminnäkijän roolissa

Suomessa on vartijakortti 16 800 henkilöllä ja järjestyksenvalvojakortti 36 400 henkilöllä. Yhteensä lupia toimia yksityisen turvallisuusalan puolella on 53 200.

Tutkimuksen mukaan vartija tai järjestyksenvalvoja mainitaan vuosittain keskimäärin 4 200 poliisille ilmoitetussa väkivaltarikoksessa. Pääosin vartijat ja järjestyksenvalvojat olivat näissä tapauksissa sivullisen roolissa.

– Tyypillisesti rikos oli tapahtunut ravintolassa, jossa päihtyneet asiakkaat olivat tapelleet ja järjestyksenvalvoja oli siihen mennyt väliin tai oli silminnäkijän roolissa.

Myös epäilyt vartijan tai järjestyksenvalvojan asiakkaaseen kohdistamasta väkivallasta keskittyivät voimakkaasti ravintoloihin.

– Lähes neljä viidestä tapauksesta oli tapahtunut ravintolassa tai baarissa. Pääosa näistäkin tapauksista oli sellaisia, että asiakas syytti järjestyksenvalvojaa liiallisesta voimankäytöstä ravintolasta poistamisen yhteydessä, Paasonen kertoo.

Lienee syytä mainita, että poliisin tietoon tulee vuosittain reilut 2 500 väkivaltatapausta, joissa uhrina on vartija tai järjestyksenvalvoja.

– Yksityisen turvallisuusalan toimijoille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella voidaan myös todeta, että he kokevat työväkivaltaa erittäin paljon. Suurin osa koetusta väkivallasta on loukkaavaa käytöstä ja väkivallalla uhkaamista, mutta myös potkimista ja lyömistä on kokenut jopa joka neljäs vastaaja.

Valtaosa liittyy ravintoloihin

Paasosen mukaan suurin osa oikeudessa puitavista vartijoiden tai järjestyksenvalvojien voimankäyttötapauksista liittyy ravintoloissa tapahtuneisiin tilanteisiin.

– Ne ovat aika selkeitä juttuja. Joku humalainen ruvennut tappelemaan ja järkkäri on ryhtynyt viemään häntä pois ja homma on mennyt painiotteluksi. Vastapuolelle on saattanut tulla joku pieni vamma, Paasonen kuvailee.

Paasosen mukaan oikeudessa puidaan ajoittain myös ei niin selkeitä voimankäyttötilanteita.

Ajoittain Paasonen tutkijaryhmineen on törmännyt tapauksiin, joissa tuomioistuin ei ole käsitellyt lainkaan sitä, oliko voimankäytölle alun perinkään lainmukaista oikeutta.

– Vuosien varrella on tullut esille yksittäisiä oikeustapauksia, joissa ei ole tarkasteltu vartijan tai järjestyksenvalvojan toimivaltuuden perustetta. Eli oikeus on käsitellyt käytännössä vain sitä, että onko se voimankäyttö itsessään ollut lainsäädännön mukaista, Paasonen sanoo.

– Tämä tietysti omalta osaltaan osoittaa sen, ettei rikosprosessin toimijoilla ole välttämättä kovin hyvää tietämystä alan erityislainsäädännöstä.

Tämä on Paasosen mukaan ongelmallista, sillä oikeus voimankäyttöön ja voimankäytön määrä suhteutuu suoraan lähtötilanteeseen.

– Kyllähän lähtökohta pitäisi olla, että oikeus käy läpi ensin vartijan tai järjestyksenvalvojan perusteet käyttää toimivaltuutta, koska koko voimankäyttö on sidottu siihen.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja