Varjoliitäjä Jouni Keskisipilä ehti olla ilmassa vain 45 minuuttia ennen kuin löysi eksyneen Alavieskassa. Mies makasi mahallaan vaikeassa maastossa. Koirapartiot ja lentokone olivat etsineet kadonnutta tuloksetta koko päivän.
Kahdeksan vuotta varjoliitoa harrastanut Keskisipilä joutui tosipaikan eteen tiistaina, kun häntä pyydettiin etsimään kadonnutta miestä.
– Minulla on parisataa lentoa takana, mutta ensi kerran olin varsinaisessa ihmisen pelastustyössä. Kerran aiemmin olin jo lähtövalmiina, mutta uhri oli ehtinyt menehtyä.
Keskisipilällä meni ilmassa vain kolme varttia ennen kuin hän näki eksyneen maastossa.
– Huomasin eksyneen ja mietin, mitä teen. Mies oli mahallaan, mutta koska hän liikutti vähän päätään, tajusin, että hän on hengissä. Maasto oli hankala ja epätasainen, ei ollut peltoja eikä oikein kunnon kiintopistettä. Päätin tehdä hätälaskun hakkuuaukiolle noin 300 metrin päähän miehestä. Kamppeet menivät vähän rikki, mutta ei haittaa, Keskisipilä kuvailee MTV Uutisille.
Mustikoita suun kostukkeeksi
– Näin jälkikäteen ajateltuna hätälasku oli oikea ja onnistunut ratkaisu. Kun pääsin miehen luo, hän oli jo aika huonossa kunnossa, nestehukkainen ja väsynyt. Vaikka suu oli hyvin kuiva, hän pystyi vähän puhumaan.
Keskisipilän mukaanoli vielä todella kuuma, vaikka kello löi jo yhdeksää illalla. Itikat kiusasivat eksynyttä miestä, joten Keskisipilä riisui omat varusteensa ja suojasi niillä miestä.
– Minulla ei ollut vesipulloa mukana, joten keräsin mustikoita, jotta mies saisi jotain suuhunsa.
Keskisipilä ilmoitti löydöstä nopeasti poliisille. Poliisit ja pelastusväki tulivat paikalle tunnin päästä mönkijällä.
– Se oli niin huonoa maastoa, että he olivat joutuneet raivaamaan tietä ennen kuin pääsivät uhrin luokse. Antoivat sitten nestettä, pähkinöitä ja patukkaa. Kesti kuitenkin yli kaksi tuntia saada mies saatiin ambulanssiin.
Eksynyt, noin 60-70 -vuotias mies, löytyi Alavieskan Taluskylän ja Havistonperän välimaastosta, 2,5 kilometrin päästä pyörästään.
– Se maasto oli niin haastavaa, että kuka tahansa voisi eksyä siellä. Suuntavaisto menee niin helposti sekaisin.
Vain tuuli esteenä
Ilta-aika on Keskisipilän mukaan hyvä aika etsiä kohdetta varjoliitimellä. Hänen mukaansa varjoliitimiä kannattaisi enemmänkin käyttää etsinnöissä.
– Varjoliitimellä pääsee melko alas ja nopeus on 20-40 km/h. Tietysti olosuhteet vaikuttavat, kuten esimerkiksi kova tuuli. Ei kannata lähteä ilmaan, jos tuulee yli 7m/s. Varjo on kevyt, laskee ja nousee todella nopeasti. Pienellä riskillä mennään. Puulaskussa tuskin loukkaantuu vakavasti, mutta sähkölinjat ovat tietysti vaarallisia.
Keskisipilä on yksi Kalajoen Ilmailukerhon viidestä varjoliitoharrastajasta, jotka ovat ilmoittautuneet Vapaaehtoisen pelastuspalvelun Vapepan avuksi hätätilanteissa. Varjoliitoharrastajien käyttö etsinnöissä on yleistynyt viime vuosina, kertoo Suomen Ilmailuliitto. Esimerkiksi kesällä 2014 varjoliitäjä löysi kadonneen muistisairaan miehen Äänekoskella.
"Tuli todella hyvä mieli"
Tällä hetkellä poliisi ei voi kuitenkaan virallisesti kutsua varjoliitäjiä mukaan ensietsintöihin, vaan yleensä kutsu tapahtuu Vapepan toimesta tai varjoliitäjän omasta aloitteesta.
Kun Jouni Keskisipilä lähti mukaan etsintöihin, lentokone ja koirapartiot olivat kiertäneet aluetta koko päivän. Todennäköisesti varjoliitäjä pelasti eksyneen hengen.
– Ehdottomasti kannatti tehdä reissu. On rikas kokemus pelastaa ihminen, tuli todella hyvä mieli. Lähtisin varmasti uudestaan.
Varjoliitäjän pelastusmatkasta kertoi ensimmäisenä Yle.