Vappuna kylvetty touko ei menesty

Vapun päivän keskiaikaisiin tapoihin kuului työkielto, jonka ukaasina oli uskomus, ettei vapun päivänä kylvetty touko menesty, vappuna kudotuun mertaan ei mene kaloja ja vappuna kalastava menettää jopa kalaonnensa. Vappuna oli tarkoitus keskittyä juhlimaan 700-luvulla eläneen anglosaksisen abbedissa Valburgin pyhimykseksi julistamisen vuosipäivää.

Etelä-Suomessa kuitenkin jo vanha kansa niskotteli työkieltoa vastaan ja päinvastoin sanoi, että vappu vakan pellolle kantaa, vappuna papu vaolle ja vanhana vappuna täytyy jo kaura kylvää vaikka hangelle. Vappusäillä oli väliä, koska lämpimän vappusään uskottiin tuovan hyvän maitovuoden. Kylmä sää tiesi kylmää kesää, jolloin lehmät eivät lypsäneet.

Melskaamisella maito-onnea

Nykyiset vappuriehat ovat toki vanhaa perua, koska vappuna on perinteisesti päästetty karja talven jälkeen ulos navetoista vaikka lunta olisi ollut maassa. Lehmien maito-onnea ja petosuojausta edistettiin vappuna railakkaalla menolla, juoksemalla meluten pitkin kyliä lehmänkelloja kalkattaen ja tiukuja helisytellen. Metsälaitumelle lasku oli juhlallinen ja odotettu tapaus, johon liittyi uhrimenojakin.

Jos vappuna oli lunta maassa, laskettiin kevätlaihat lehmät vain vähäksi aikaa ulos haukkaamaan ensimmäisiä vihreitä tai vanhaa kuloa, ja laiduntaminen aloitettiin viikkoa tai kahta myöhemmin samana viikonpäivänä. Muita suosittuja karjan uloslaskupäiviä etekin Karjalassa ja itä-Suomessa olivat Yrjön päivä 23. huhtikuuta ja Ristin päivä 3. toukokuuta.

Ristinä kalakeitto vaikka avannosta

Ristin päivät olivät maitotaloudessa ratkaisevia rajapyykkejä, sillä tapana oli, että "Risti maidon tuo, Risti (14.9.) maidon vie". Karja oli siis ummessa koko talvikauden. Talvirehua varattiin vain Kevät-Ristiin, joka oli kevään kynnys. Sanottiin, että "jos Risti ei ruoki, niin tappakoon". Maltillisempi ohje kuului: "Pidä tallella talossa varavihko Valpurina, ripakko Ristin päivänä", millä tarkoitettiin pienempää heinäsylillistä.

Risti on myös kalamiesten merkkipäivä, jolloin kalakeitto oli saatava vaikka avannosta, muuten pyyntionni kaventui. Myös metsämiehet ovat Ristinä kiertäneet saalismaansa. Ristin päivän seremoniallisia ruokalajeja olivatkin aamiaisella maitoon keitetty ohrajauhopuuro ja puoliseksi eli lounaaksi kalakeitto. Molemmilla aterioilla syötiin lujasti, jotta lehmänannetta ja kalaa olisi saatu runsaasti kesällä. (Finfood)

(Lähde: Kustaa Vilkuna: Vuotuinen ajantieto)

Lue myös:

    Uusimmat