Valinnanvapauden pitäisi turvata myös hoidon jatkuvuus.
Tekeillä olevalla valinnanvapauslailla on tarkoitus taata iäkkäille parempi mahdollisuus valita esimerkiksi mieleistä kotipalvelua tai lapsia lähellä oleva laitospaikka.
– Asiakassetelillä voi ostaa palveluja siltä taholta, jolta haluaa. Palveluita tarjoavalle yritykselle tai julkiselle palvelutuottajalle hoitohenkilöstön pysyvyydestä voi tehdä kilpailuvaltin, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) STT:lle.
Jotta valinta olisi vanhukselle tai tämän omaiselle helppoa, palvelua tarjoavilta toimijoilta edellytetään, että he kertovat toiminnastaan tietyt perusasiat helposti saatavilla olevassa muodossa.
– Minua harmittaa, että julkisuudessa luodaan pelkoa, että ikäihmisten palvelut siirtyvät entistä kauemmaksi. Tässähän käy päinvastoin. Jos vanhukselle tarvitaan esimerkiksi laitospaikka, voi jatkossa helpommin esittää toiveen, että iäkäs pääsee vaikkapa lähelle lasten asuinpaikkakuntaa, Saarikko muistuttaa.
Valinnanvapauslaki liittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistukseen, joka tulee suunnitelmien mukaan voimaan vuonna 2020. Valinnanvapauslaki meni uudelleen virkamiesryhmän valmisteluun, kun perustuslakivaliokunta edellytti siihen muutoksia alkukesästä.
"Asiakastietojen pitää kulkea sujuvasti"
Vanhustyön keskusliitto jarruttaisi valinnanvapauden käyttöönottoa silloin, kun asiakas tarvitsee paljon erilaisia palveluja. Järjestön mielestä pitäisi odottaa niin kauan, että asiakastiedot kulkevat sujuvasti järjestelmästä toiseen.
Ikääntyneet eivät välttämättä muista, mitä kaikkia lääkemääräyksiä tai hoitolinjauksia heillä on käytössä.
– Meillä on ollut jo nyt ihan riittävästi hoidon jatkuvuudessa ongelmia, kun iäkäs ihminen siirtyy sairaalasta tuttuun kotihoitoon, sanoo toiminnanjohtaja Satu Helin.
Helin muistuttaa, että vanhuspalvelulakiin asti on pitänyt kirjata, että tietojen siirtäminen tulee hoitaa ajoissa kotiutusvaiheessa.
– Se kuvastaa sitä, että on ollut ongelmia.
Helinistä valinnanvapauden lisääminen lisää riskiä, että ulkopuoliset palveluntuottajat tekevät virheitä vanhusten hoidossa. Hän nostaa esimerkiksi Helsingin Sanomien keväällä uutisoiman tapauksen, jossa joukko vanhuksia jäi ilman koko viikoksi tarkoitettuja ruokaostoksiaan. Syynä oli muun muassa se, kauppapalvelua hoitanut yritys ohjasi vanhukset pääosin nettiin asioimaan.
– Eihän noin hölmösti voi palveluntuottaja tulla markkinoille.
Vanhusten laitoshoitoa on viime vuosina vähennetty ja pyritty korvaamaan sitä kotona tapahtuvalla hoidolla.
"Nyt yksi hoitaa yhtä ja toinen toista"
Hoidon sirpaleisuutta pidetään ikäihmisten hoidossa suurimpana ongelmana, ja tähän hallitus pyrkii sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksella tuomaan muutoksen.
– Yksi hoitaa yhtä ja toinen toista. Ikäihmisen koko elämänkuva, vaikkapa syvä yksinäisyys, jota hän kokee, voi jäädä huomiotta, Saarikko sanoo.
Sote-uudistuksessa niin sanottua palveluohjausta on tarkoitus kehittää niin, että vanhuksen tarpeet pyritään pitämään paremmin ja keskitetymmin tiedossa, oli vanhus sitten koti- tai laitoshoidossa.
– Koko mallin juju on, että maakunnan vastuu on huolehtia, että ihmisen elämän kokonaiskuvio on selkeämpi, Saarikko sanoo.