Ei myytävänä -kansalaisaloitteeseen kirjattiin vuonna 2017 yli 70 000 nimeä. Ydinviesti on, että kilpailuttaminen ei toimi vammaisten hoidossa.

Maaliskuun loppuun mennessä saadaan lopulliset ratkaisut siihen, tulevatko lakimuutokset vammaisten hoitoon etenemään. Aloite tähtää parantamaan vammaisten oikeuksia, sekä asemaa kilpailutusprosessissa.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäen mukaan vammaispalveluiden kilpailuttamisia ohjaavassa hankintalaissa on "rakenteellinen valuvika".

– Se ei anna vammaisille ihmisille asianosaisosallisuutta eikä oikeussuojakeinoja siinä hankintapäätöksessä. Ne on varattu vain kunnille, kuntayhtymille, maakunnille, Kelalle ja palveluntuottajille. Vammaiset ihmiset katselevat sivusta, kun nämä tahot päättävät heidän asioistaan. Heillä ei ole juridisesti turvattua asemaa tässä prosessissa, Virkamäki sanoo.

Vammaisten tarpeita "mahdoton" niputtaa 

Vammaiset ihmiset ovat pieni väestöryhmä, mutta sen sisällä olevien tarpeissa on suurta vaihtelua.

– Yksilöllisiä tarpeita on meidän mielestä mahdotonta niputtaa niihin "tuotteisiin", joita näissä massakilpailutuksissa haetaan. Kansaneläkelaitoksen kilpailutukset puhe- ja tulkkipalveluissa ja nyt lääkinnällisissä kuntoutuksissa osoittavat koko valtakunnan tasolla, miten mahdoton tehtävä osaaville juristeillekaan on hoitaa tarpeiden yhteensovitusta, kertoo Virkamäki.

Palveluntuottajan vaihtaminen ei ole helppoa, jos laatu ei vastaa odotuksia. Virkamäen mukaan kilpailutuksissa on nähty "saalistushintoja", joilla saadaan sopimus, joka sitten myydään isolle ostajalle. Jos firma myydään, mukana menevät myös asiakkaat eli hoivattavat.