Korona-aika on hankaloittanut kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaa monin tavoin. Osa siirtyi poikkeusolojen myötä verkkoon runsas vuosi sitten, mutta lain takaamia palveluja lopettiin myös kokonaan. Lisäksi toiminnasta maksettavat avustukset ovat jääneet monilta saamatta.
Toiminta keskeytyi myös Helsingin Eirassa sijaitsevassa työkoti Aulassa. Se tarjoaa kehitysvammaisille päivä- ja työtoimintaa muun muassa taidepajojen, leipomon ja kesäkahvilan muodossa.
Sittemmin ryhmätoimintaa on palautettu takaisin pienimuotoisempana ja ihmisiin on pidetty yhteyttä myös etänä. Osa asiakkaista ei ole kuitenkaan vieläkään päässyt palaamaan.
– Heistä valtaosa on sellaisia, joilla on iäkkäät, riskiryhmään kuuluvat vanhemmat tai he kuuluvat itse riskiryhmään. Monet kokevat itsensä hyvin yksinäisiksi ja heillä on suuri huoli tulevaisuudesta, kertoo Aula ry:n toiminnanjohtaja Nina Sohlberg-Ahlgren.
– Kavereita ei näe, kun on suurin osa poissa. Että se vähän harmittaa, mutta muuten elämä rullaa ihan mallillaan, sanoo puolestaan sarjakuvaansa taidepajassa työstävä Niko Koivumäki.
Kysely: Toimintaa lopetettu kokonaan
Vammaisjärjestöjen ja julkisten toimijoiden yhteinen kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta toteutti viime syksynä kyselyn poikkeusolojen vaikutuksesta kehitysvammaisten päivä- ja työtoimintaan. Noin 700:sta organisaatiosta runsaat 100 vastasi. Niistä 15 kertoi lopettaneensa toiminnan kokonaan.
Yli puolet vastaajista kertoi, että merkittävä osa asiakkaista jäi kokonaan palvelujen ulkopuolelle. Kehitysvammaisilla on kuitenkin subjektiivinen oikeus päivätoimintaa, joten ainakin joissain paikoissa heidän oikeuksiaan on loukattu.
Niissä paikoissa, joissa korvaavaa toimintaa tarjottiin, oli yleisin tapa etäpalvelut. Etäpalveluita tarjosi korvaavana palveluna 45 prosenttia vastaajista. Melko yleisesti työ- ja päivätoimintaa korvattiin myös tarjoamalla viriketoimintaa asumispalveluissa.
Lue myös: MTV selvitti vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja – monessa yksikössä havaittu puutteita, kun hoitajapula piinaa: "Aikaa ei jää perustehtävään"
Kyselyssä nousi esiin myös kehitysvammaisten kokema yksinäisyys, toimettomuus ja ahdistus.
– Ihmiset ovat olleet huolissaan ja peloissaan omasta tai läheistensä mahdollisesta sairastumisesta. Joillakin oli myös vaikeuksia ymmärtää rajoituksia ja miksi se oma tuttu toimintakeskus suljettiin. Lisäksi alkoholinkäytössä ja oman arjen hallinnassa on ollut haasteita, kertoo Kehitysvammaisten Tukiliiton työelämäasiantuntija Mari Hakola.
Avustuksia jätetty maksamatta
Toimintaan osallistuville kehitysvammaisille maksetaan pientä verovapaata työosuusrahaa, joka on enintään 12 euroa päivässä. Kyselyyn vastanneista palveluntarjoajista valtaosa kertoi kuitenkin katkaisseensa maksut toiminnan supistumisen ajalta.
Kehitysvammaisten Tukiliitto on joutunut muistuttamaan, että oikeus rahaan säilyy, kuten oikeus itse päivätoimintaankin.
– Ajateltiin, että työosuusrahaakaan ei makseta, koska asiakas ei ole paikan päällä tekemässä työtoimintaan liittyviä tehtäviä. Tämä on tietysti virheellinen ajatusmalli eli työosuusrahan kuuluu olla avustus palveluun osallistumiseksi eikä korvaus tehdystä työstä tai suorituksesta, sanoo Mari Hakola.
Positiivisena asiana moni mainitsi digitaitojen kehittyneen korona-aikana.
– Kyllähän me ollaan tehty aika huikea digiloikka. On ollut myös merkityksellistä huomata, että yhteisöllisyys ja toisista välittäminen on selkeästi korostunut, kertoo Aula ry:n Nina Sohlberg-Ahlgren.