Avustajaa tarvitsevien suomalaisten määrä on moninkertaistunut vuosituhannen alusta.
Henkilökohtaisista avustajista on Suomessa kova pula. Monikaan ei tiedä, mitä kaikkea työ voi pitää sisällään.
Henkilökohtaisen avustajan työ voi olla avustamista arjen välttämättömyyksissä, kuten siirtymisissä, peseytymisessä, pukeutumisessa ja syömisessä.
Usein henkilökohtainen avustaja työskentelee asiakkaansa kotona.
Vaihtoehtoisesti avustaja voi olla apuna ainoastaan esimerkiksi harrastuksissa, työssä, opiskelussa tai vapaa-ajan menoissa, kuvailee vammaisten kansalais- ja ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n Assistentti.infon koordinaattori ja koulutussuunnittelija Susanna Haapala.
Vuonna 2009 henkilökohtaisen avun virallista määritelmää laajennettiin niin, että mukaan tuli myös vapaa-ajan ja osallisuuden tukemiseen liittyvä apu.
Tämän seurauksena henkilökohtaisen avun saajien määrä on jopa kuusinkertaistunut, eli työvoiman tarve on kasvanut valtavasti. Tämä on lisännyt avustajapulaa entisestään, kertoo Invalidiliiton juristi Elina Nieminen.
– Valtaosa näistä työsuhteista on osa-aikaisia, eli moni vammainen työnantaja pystyy tarjoamaan työntekijälle ainoastaan esimerkiksi 30 tuntia kuussa. Harva tekee vain ja ainoastaan henkilökohtaisen työtä, ja työtä tehdään usein toisen työn tai opiskelun rinnalla.
