Auttajat kertovat korona-Suomen surullisesta arjesta: Kipeä vanhus ei uskalla pyytää apua, riippuvainen pelaa ruokarahansa ja lapsiperheessä voimavarat ovat loppumaisillaan

4:51
MTV Uutiset Live selvitti, miten ikäihmisiä autetaan koronakriisin keskellä.

Yksinäisyyttä, huolta toimeentulosta ja pelkoa sairastumisesta. Yhteisöllisyyttä, syvää kiitollisuutta ja ihailtavaa venymistä. Korona-aika tuo pintaan monenlaisia tunteita ja tilanteita, joita tuhannet vapaaehtoistyössä toimivat kohtaavat päivittäin suomalaiskodeissa.

Monessa kodissa tarvitaan nyt apua enemmän kuin koskaan. MTV Uutiset kysyi kolmelta vapaaehtoispohjalta ihmisiä auttavalta järjestöltä, millaiset hetket ovat  nyt korona-aikana jääneet mieleen koskettavalla tai riipaisevalla tavalla. 

Vastaukset antoivat Suomen Punainen Risti, HelsinkiMissio sekä Apuna ry. Artikkelin lopussa on linkkejä myös muihin auttaviin tahoihin.

Vastauksissa korostuvat niin ihmisten auttamishalu kuin se, että jo aiemmin tukalassa tilanteessa olevat vähävaraiset, yksinäiset, lapsiperheet ja ikäihmiset ovat entistäkin syvemmissä ongelmissa poikkeustilan aiheuttamien rajoitusten takia.

Samaan aikaan apua tarjoavien tahojen puoleen kääntyy päivittäin suuri määrä uusia ihmisiä – sellaisia, joiden elämän korona on äkillisesti kääntänyt päälaelleen.

Lainarahalla ruokaostoksille

Ajattelitko vähävaraista vanhusta hamstratessasi jauhelihaa koronan alkuaikana? Ei moni muukaan – ja nyt ahdinko näkyy monen avustusjärjestöjen arjessa.

Kun koronapandemia alkoi rantautua meillekin, tyhjät hyllyt olivat yhtäkkiä aitoa uutiskuvaa Suomessakin. Vessapaperin lisäksi ihmiset kantoivat kaupoista paljon esimerkiksi leipää, edullisia lihatuotteita ja säilykkeitä. Nämä tuotteet loppuivat paikoin hetkellisesti.

Tyhjien hyllyjen tuotteet olisivat olleet niitä, joita monet pienellä budjetilla elävät hakevat kaupasta normaalisti. Hamstraushuumassa olevien kansalaisten hätävarastoihin menivät myös kauppojen ”punaisten lappujen tavarat” eli alennetut tuotteet.

– Saimme useita yhteydenottoja siitä, että edulliset tuotteet, kuten jauhelihat, oli ostettu lähikaupasta tyhjäksi. Ilman autoa ei voinut lähteä kauemmas ostoksille. Jotkut olivat lainanneet rahaa ruokaan, sillä he olivat joutuneet ostamaan jäljelle jääneitä kalliimpia elintarvikkeita, kertoo Apuna Ry:n Heidi Jaari.

Apuna ry on pääkaupunkiseudulla vähävaraisia auttava, voittoa tavoittelematon hyväntekeväisyysjärjestö. 

Rahan lainaaminen on aiheuttanut suurta huolta, kun oma elämäntilanne on vaikea ja koko yhteiskunta joutuu elämään poikkeustilassa vielä määrittämättömän ajan. Jaari pelkää, että monet vähävaraiset maksavat korona-ajan tuomaa ylimääräistä laskua vielä pitkään.

Ambulanssilla sairaalaan

Huoli ikäihmisten pärjäämisestä nousee korona-aikana erityisesti, sillä yli 70-vuotiaiden on ohjeistettu pysymään kotonaan ja välttämään kontakteja muihin ihmisiin kaikin tavoin.

Tämä on tarkoittanut asiointivaikeuksien lisäksi yksinäisyyttä, mutta myös viruksen tuomia pelkoja, joita moni joutuu käsittelemään yksinään.

– Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoria riipaiseva soitto on ollut sellainen, jossa selvästi huonovointinen ja kivulias seniori on sinnitellyt kotonaan liian pitkään, koska koronaohjeistuksissa on painotettu pysymään kotona eikä vaivaamaan terveydenhuoltoa herkästi. Lopulta on päädytty ambulanssilla sairaalahoitoon, kertoo HelsinkiMissiosta Hanna Kari.

Senioritaloissa asuvat ovat kertoneet kokeneensa syvää yksinäisyyttä, kun ruoka on tuotu vain oven taakse eikä arkeen viikoittain kuuluvia kokoontumisia ole ollut.

– Omaisen näkee vain ulko-oven läpi.

Monet seniorit ovat valmiita pärjäämään pienellä avulla ja yksinkertaisella syömisellä. Jotkut sinnittelevät Karin mukaan yksin aivan liian pitkään ennen kuin soittavat apua – ja joskus soitot tulevat aivan viime tipassa.

Kari kertoo kuulleensa myös seniorista, joka oli valvonut öitä miettien saako kauppa-apua mistään.

– Kun sovittiin, että avataan kerran viikossa aktivoituva avunpyyntö, asiakas kertoi mielensä huojentuneen kovasti. Hän sanoi voivansa vihdoin nukkua yönsä rauhassa.  

Poikkeustila on nostanut esiin uusia, odottamattomia tarpeita. HelsinkiMissioon on tullut esimerkiksi avunpyyntö suihkuun pääsystä, kun omassa kodissa ei ole suihkua ja uimahallit ovat kiinni. 

– Kuuntelevan korvan ja juttuseuran tarjoaminen puhelinpalvelussa oli erityisen tärkeää eräänä aamuna kello 5 seniorille, joka on odottanut aamun valkenemista 01.30 alkaen ja lukenut uutisia.

Yksinäinen ja riippuvainen

Apuna ry:n Jaari kertoo, että yhteiskunnan poikkeustila ja sen vaikutukset näkyvät monin tavoin heidän toiminnassaan. Monet tukiryhmät ovat nyt tauolla, mikä saattaa tarkoittaa riippuvuuksista kärsivien retkahduksia ja ongelmien pahenemista.

– Meille on tullut yhteydenottoja, joissa esimerkiksi peliriippuvainen on kertonut pelanneensa rahansa eikä pysty siis ostamaan ruokaa. Lisäksi alkoholin ongelmakäyttö näkyy monessa perheessä. Olemme kuulleet, että retkahduksien taustalla on sekä yleistä epätoivoa että tukiryhmien lakkauttamisia ja niiden taukoja, jolloin ihmiset jäävät ongelmiensa kanssa yksin.

Jaari sanoo, että ruoka-avun lisäksi he ohjaavat riippuvuuksista kärsiviä myös muunlaisen avun pariin parhaansa mukaan.

– Eniten arvostan sitä, että on rehellinen, muuten jää ilman apua. Päihteiden kanssa rehellisyys on usein selvästi vaikeampaa, ja tällaisissa oloissa elävät lapsiperheet ovat todella meidän sydämissämme mukana koko ajan.

Jaari muistuttaa, että rehellisyyttä edellytetään myös koronaan sairastumisen suhteen. Vaikka kohtaamiset on minimoitu ja ruoanjakelussa käytetään suojavarusteita mahdollisuuksien mukaan, on tärkeää huolehtia siitä, että virus ei leviä.

– Avunsaajissa on myös koronaan sairastuneita, he ovat aina kertoneet tiedot etukäteen, Jaari kiittelee.

Myös SPR:ssä ja HelsinkiMissiossa ollaan tarkkoja siitä, että toimintaan osallistutaan vain terveenä.

– Noudatamme vapaaehtoistoiminnassa viranomaisten suosituksia eli vain täysin terveenä voi osallistua vapaaehtoistoimintaan, missä kohdataan ihmisiä, painottaa Mari Mäkinen SPR:n viestinnästä.

Koululaisten nälkä

Kun koulut on suljettu, eivät lapset saa automaattisesti kouluruokaa päivän aikana. Eri kunnilla on erilaiset käytännöt lounasruuan suhteen. Joissain kunnissa perheet saavat ruokalähetyksen ovelle, toisissa lapsi saa pienen rasiallisen mukaansa.

Satunnaisesti autettavat, uudet perheet näkyvät nyt selvästi muun muassa Apuna ry:n toiminnassa.

– Mielipahaa on herättänyt se, miten suuria eroja koulujen tarjoamissa aterioissa on ollut. Ihmiset ovat olleet harmissaan ja kokeneet epätasa-arvoiseksi sen, että lasten lounas on joko todella pieni annos tai todella suuri setti, riippuen missä päin he asuvat, Jaali sanoo.

– Niissä perheissä, joissa on monta lasta, ruuan menekki on tällä hetkellä todella iso. Voin pääkaupunkiseudulta melkeinpä postinumeron perusteella kertoa ne alueet, joissa tälläkin hetkellä moni lapsiperhe kaipaa kipeästi apua.

Lapsiperheiden kiitokset ovat olleet täynnä tunnetta. Jaari sanoo, että on myös riipaisevaa kuulla, miten tarpeeseen ihan peruselintarvikkeetkin monessa perheessä tulevat.

– Välillä ihan välttämättömyyksiä toimittaessa huomaa, että se on toiselle aivan juhlaa. Sen huomaa voimakkaimmin lasten reaktiosta ja riemusta, kun he hihkuvat, että nyt äiti saadaan vihdoin ruokaa ja syödä.

Ruoka paketit saapuivat hetki sitten ja voi mikä ihanuus kun lapset näkivät leivonnaiset. Ei olla hetkeen voitu tarjota mitään ylimääräistä ja tämä oli näinä viikkoina aivan lottovoitto. Jaksaa paljon paremmin itsekin hymyillä kun näkee lapsista sen ilon ja riemun, eräs perhe kirjoittaa kiitoksissaan.

Kun etäyhteys ei riitä

Ihmisiä kehotetaan nyt pitämään huolta omaisistaan ja läheisistään etäyhteyden päästä, soittamalla ja lähettämällä viestejä. Vähävaraisten, yksinäisten ja ikäihmisten parissa työskentelevät ovat kuitenkin huomanneet, että kaikkiin tilanteisiin etäisyyden päästä annettava apu ei riitä.

Kaikilla ei ole tietoteknistä osaamista eikä välineitä, ja he saattavat jäädä avun ulkopuolelle.

– Etänä ei voida auttaa henkilöitä, jotka kaipaisivat konkreettista apua arkeen, HelsinkiMission Kari sanoo.

– Myös huonokuuloisten senioreiden tilanne huolestuttaa. Heille ei voi tarjota yksinäisyyden lievitykseen poikkeustila-aikana puhelinkaveria, kun kukaan ei voi soittaa.

Kaikkea ruoka-apuakaan ei voi etänä hoitaa. Järjestöillä on tarkat ohjeistukset tavaroiden käsittelyyn sekä luovutukseen, jotta altistukselta vältytään puolin ja toisin.

SPR:ssä ruokajakelua jatketaan, ja sen järjestämiseksi pyritään kehittämään uusia keinoja.

– On käynyt selväksi, että ruoka-avun tarve kasvaa, ja etenkin ruoka-avun kotiinkuljetusten määrä riskiryhmän ihmisille, jotka eivät pääse itse hakemaan ruoka-apua, Mäkinen kertoo.

Myös Apuna ry:ssä ruoka-avun kuljettamisen ympärille on kasvanut laaja vapaaehtoisryhmä. Paketit ovat painavia ja kaikenlaisia kohtaamisia pyritään välttämään mahdollisimman tarkoin. Ruoan hakeminen yhteispisteiltä ei enää onnistu, ja kun monen kaupan kotiinkuljetuspalvelut ovat ruuhkautuneet, tarkoittaa se käsityötä vapaaehtoisille.

Lentoemäntänä työskentelevä Jaari on organisoinut lentoemäntä- ja stuerttikollegoistaan koostuvan ryhmän, jossa apua voi pyytää ja tarjota nopeallakin aikataululla.

Lomautettujen kollegoiden avusta hän on äärimmäisen kiitollinen.

– Lentohenkilökunta on tottunut toimimaan ja suojautumaan erikoistilanteissa, he kaikki osaavat olla varovaisia. Niin monet ovat nyt lomautettuna, heillä on aikaa auttaa. Vapaaehtoisia on tarjoutunut ruuan pakkaamisen ja jakamiseen ihailtava määrä. 

Vilpitön auttamisenhalu

Vanhojen vapaaehtoisten lisäksi hommiin on tullut myös uutta väkeä, mikä on koskettanut kaikkia toimijoita.

Punaisen Ristin vuoden 2019 tilastokirjan mukaan vapaaehtoisia on toiminnassa mukana noin 22 000 ja nyt koronaoperaation aikana he ovat saaneet mukaan toimintaan noin 1 000 uutta vapaaehtoista.

– Kun yhteisruokailut eivät ole nyt mahdollisia, ovat Punaisen Ristin vapaehtoiset jakaneet esimerkiksi Rovaniemellä seurakunnan vapaaehtoisten tarjoaman lounassopan rasioissa ruokakassien jaon yhteydessä. Avuksi tähän on saatu Rovaniemen Palloseuran henkilökuntaa sekä pelaajia, kertoo Mari Mäkinen SPR:n viestinnästä.

HelsinkiMissiolla vapaaehtoisia on noin tuhat, ja uudenlaisia auttamisen tapoja on opeteltu innokkaasti.

– Tukihenkilötoimintamme jatkuu nuorille, lapsiperheille sekä senioreille etäkontaktien avulla. Tuettavalle soitetaan puhelimitse, videopuheluin tai kirjoitellaan. Tarjoamme myös välttämätöntä asiointiapua kuten ruoka-apua, apteekkiapua tai vaikka lemmikin ulkoiluttamista. Keikkatoiminta on ollut kysyttyä, kertoo HelsinkiMission vapaaehtoistoiminnan päällikkö Hanna Kari.

– Vapaaehtoisten into, auttamisen ilo, joustavuus ja halu auttaa myös uudenlaisissa palveluissa poikkeusaikana on ilahduttavan ihanaa.

Oma jaksaminen huolestuttaa

Toisten ihmisten auttamisesta saa parhaimmillaan valtavasti voimaa, mutta poikkeusaika koettelee myös avun antajia. Vuorokaudessa on edelleen vain tietty määrä tunteja. Oman elämän murheet voivat painaa ja korona huolestuttaa. Samalla myös toisten huolta täynnä olevia yhteydenottoja tulee kiihtyvällä tahdilla.

– On hankalaa saada kaikki tavara samaan aikaan sopimaan kaikkien aikatauluun. Yritän olla askeleen edellä koko ajan ja laskea, että esimerkiksi kahden viikon päähän olisi tuplamäärä ruokaa tilattuna. Sen verran paljon hakemuksia tulee nyt, Apuna ry:n Jaari kertoo.

– Koitan jakaa työtaakkaa ennakoimalla ja delegoimalla, jos vaikka itse sairastuisin ja olisin pois pelistä. Mutta kyllä itsellenikin tulee välillä romahduksia, hän sanoo.

Jaarin mukaan on rankkaa, kun joka paikasta tulee pyyntöjä, eikä kaikkia pysty auttamaan heti. Käytännön asioita voi ennakoida, mutta omaa jaksamista ei. Perheen yhteinen aika jää vähäiseksi, yöt kuluvat sähköposteja lukiessa.

– Vapaaehtoisiamme kehotan tekemään omien voimiensa mukaan ja pyrin olemaan kuormittamatta heitä liikaa. Mukana on sellaisia henkilöitä, jotka tekevät paljon, ja koitan jatkuvasti miettiä, miten saisin heidän taakkaansa jaettua.

Punaisen Ristin toimintatavoissa auttavan puhelimen jälkeen on valmiusryhmään kuuluvien psykologien vetämät purkukeskustelut vuoron päätyttyä.

HelsinkiMissiossa vapaaehtoisille on tarjottu työnohjausta ja koulutuksia etänä. Myös heidän omaa avuntarvettaan on kartoitettu.

 – Vapaaehtoisen ja tuettavan kohtaaminen on ollut koskettavaa uudessa tilanteessa, kun he oivaltavat, etteivät olekaan yksin ja voivat tukea toisiaan. Vapaaehtoinen on kokenut merkityksellisyyden ja tarpeellisuuden tunnetta mahdollisuudestaan auttaa, vaikka olisi itse lomautettuna, Kari sanoo.

Lisäksi ylisukupolvinen tukeminen on liikuttanut.

– Seniori-ikäisten positiivinen asenne ja kannustus nuoremmille on tuonut voimia – se viesti, että ”kyllä tästäkin selvitään!

Apua kriisitilanteessa ja koronahuolissa tarjoavat myös:

Virallisen koronapuhelimen puhelinpalvelussa 0295 535 535 ja chatissa saa yleistä tietoa koronaviruksesta. Neuvonta palvelee arkipäivisin klo 8–21 ja lauantaisin klo 9–15.

Päivystysapu tarjoaa numerossa 116 117 päivystyksellistä ohjausta, neuvontaa ja hoidon tarpeen arviointia ympäri vuorokauden. 

Niillä alueilla, joilla Päivystysapu 116117 ei ole vielä käytössä, ota yhteyttä oman alueesi päivystyksen numeroon.

Oma terveysasema antaa yleistä terveysneuvontaa.

Henkeä uhkaavassa hätätilanteessa soita aina hätänumeroon 112.

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille. Täältä löydät turvakotien yhteystiedot.

Päihdelinkki on kattava verkkopalvelu päihteistä ja riippuvuuksista. Palvelu on tarkoitettu päihteiden käyttäjille, pelaajille ja läheisille. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja