Pula ammattitaitoisesta henkilöstöstä heikentää monin paikoin kehitysvammaisten sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita. MTV Uutisten aluehallintovirastoille tekemän kyselyn perusteella puutteet henkilöstön määrässä tai osaamisessa ovat olleet yleinen ongelma asumispalveluissa.
Aluehallintovirastoilta tietopyynnöllä saatujen tietojen perusteella muun muassa henkilöstömitoitukset, palveluiden laatu ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen ovat olleet valvonnan kohteena.
Aluehallintovirastot ratkaisivat noin 500 vammais- sekä mielenterveystyön asumispalveluiden valvonta- ja kanteluasiaa kahtena viime vuotena.
Hieman alle 200 tapauksista eli noin 40 prosenttia aiheutti jonkin toimenpiteen aluehallintovirastoilta, kuten huomautuksen, muistutuksen, huomion kiinnittämisen tai käsityksen ilmaisemisen.
Rankemmat toimenpiteet, kuten uhkasakon asettaminen tai määräys epäkohdan poistamiseksi, ovat hyvin harvinaisia.
Aluehallintovirastojen asiantuntijat listasivat MTV Uutisille myös kirjallisesti asumispalveluiden ongelmia.
Useissa vastauksissa korostetaan henkilöstöpulaa, epäselviä vastuukysymyksiä johtamisessa ja puutteellista lääkkeiden käsittelyä.
– Henkilöstömitoituksen riittämättömyys, pätevän henkilöstön puuttuminen työvuoroista (ei lääkeluvallisia), henkilöstön kelpoisuus ja henkilöstön vaihtuvuus. Avustavan henkilöstön vähyys, hoitajat ja ohjaajat huolehtivat myös ruokahuollon, pyykinpesun ja siivouksen toiminnoista ainakin osittain, Lounais-Suomen aluehallintovirastosta kerrotaan tavatuista ongelmista
– Ohjaajien aikaa ei jää perustehtävään, vuorovaikutukseen asiakkaiden kanssa, virikkeellisyyteen ja aktivointiin, tukemiseen. Epäasianmukaisuutta lääkehoidon käytännöissä, listaus jatkuu.
Tilanne on samanlainen maan eri osissa. Valvonnassa ovat korostuneet yksityiset palveluiden tuottajat, koska useat kunnat ovat ulkoistaneet asumispalvelut eivätkä tuota niitä itse.
– Ongelmia on henkilökunnan saatavuudessa, erityisesti sijaisten saatavuudessa, sekä henkilökunnan lääkehoidon osaamisessa. Jos vakituinen henkilökunta on poissa, voi olla, että sijaisiksi ei saada ketään, jolla olisi kyseisen yksikön lääkehoitoon oikeuttava lääkehoitolupa, Lapin aluehallintovirastosta kerrotaan.
Palveluiden laatu voi vaihdella kuntien välillä. Paljon voi riippua siitä, kuinka paljon halvin hinta on merkinnyt mahdollisessa kilpailutuksessa.
Itsemääräämisoikeus huolena
Asumispalveluiden ongelmat on huomattu myös vammaisten ja mielenterveyspotilaiden etuja valvovissa järjestöissä. Järjestöistä korostetaan, että Suomessa on myös hyvin laadukasta asumispalvelua, mutta myös useita ongelmapaikkoja on havaittu.
Mielenterveyden keskusliitto (MTKL) on huolissaan itsemääräämisoikeuden toteutumisesta. Palveluasuntojen asukkaiden kulkemista tai esimerkiksi seurustelua muiden asukkaiden kanssa ei saisi syyttä rajoittaa.
– On perusteettomia rajoitustoimia, mitä käytetään. Esimerkiksi ovien laittamista lukkoon ja erilaisia hoitosopimuksia, joilla ei ole juridista perustaa. Toisinaan käytetään rangaistuksen omaisesti joitakin keinoja asumispalveluissa, MTKL:n lakimies Oskari Korhonen sanoo.
Myös aluehallintovirastot ovat kiinnittäneet samaan asiaan huomiota.
– Itsemääräämisoikeuden toteutumisessa on puutteita. On esimerkiksi talon sääntöjä, jotka tosiasiallisesti ovat itsemääräämisoikeutta rajoittavia, Lapin aluehallintovirastosta kirjoitetaan.
On hyvin todennäköistä, etteivät kaikki epäkohdat tule kuntien tai aluehallintovirastojen tietoon.
– Mielenterveyskuntoutujat eivät hirveästi uskalla tehdä ilmoituksia. Niihin liittyy stigmoja, eikä heillä ole voimavaroja lähteä viemään asiaa eteenpäin, Oskari Korhonen kertoo.
Laatua parannettava
Ongelmien korjaaminen on vaikeata, sillä osaavaa hoitohenkilökuntaa on vaikea saada töihin paikkoihin, joilla on vaikeuksia ylläpitää riittävää laatua palvelussaan.
Vammaisten asumispalveluja tuottava Validia Oy on joutunut Valviran määräyksestä korjaamaan puutteita henkilöstömitoituksessaan. Validialla on ollut puutteita esimerkiksi henkilökunnan riittävyydessä ja lääkkeiden jakelussa.
– Valvira totesi tarkastuksellaan useita puutteita ja asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia tekijöitä. Henkilöstön osalta todettiin muun muassa, että yksikössä on riittämättömästi henkilökuntaa asiakkaiden palvelujen tarpeisiin nähden ja hoitohenkilöstön työajasta menee merkittävästi tukitehtävien suorittamiseen, Validiaa koskevassa Valviran raportissa todetaan.
Kyseinen Invalidiliiton omistama yritys hakee nyt laadun parantamisella myös lisää ammattilaisia töihin.
– Kyllähän se laadukas hoiva mitä pystytään yksiköissä toteuttamaan, houkuttelee henkilöstöä. Se on koko hoitoalan ongelma, mistä saamme riittävästi ammattilista pätevää henkilöstöä. Meidän kehittämisohjelmalla haluamme olla laadun edelläkävijä, kertoo vastikään yrityksessä aloittanut laatujohtaja Riikka Haahtela.
Parempi laatu tarkoittaa myös enemmän käytettyä rahaa.
– Totta kai laadun systemaattinen kehittäminen vaatii resursseja, Haahtela toteaa.
Validia kertoo, ettei se osallistu enää sellaisiin kilpailutuksiin, joissa määritellyillä hinnoilla ei pystytä tuottamaan laadukasta palvelua.