Vammaisjärjestöt huolestuivat kilpailuttamisesta – laadun pelätään jäävän jalkoihin

Järjestöjen yhteistyöverkosto Vammaisfoorumi pelkää, että pitkälle viedyssä hintakilpailutuksessa palvelun laatu jää jalkoihin. Vammaisfoorumi pelkää sähköisen huutokaupan leviävän myös muualle.

Espoon mukaan kilpailutuksen lähtökohtana on hinnan lisäksi palveluiden laatu, jonka perusteella palveluntarjoajia karsitaan. Vasta sen jälkeen palveluntarjoajat laitetaan kilpailemaan hinnoista huutokaupassa. Huutokauppaan osallistuvat näkevät toistensa tarjoukset ja voivat muutella omia hintojaan.

Sähköistä huutokauppaa ei ole Kuntaliiton ja Vammaisfoorumin tietojen mukaan aiemmin käytetty sote-palveluissa. Kehitysvammaisten tukiliiton toiminnanjohtaja Risto Burmanin mukaan asumispalvelujen kilpailutus on kuitenkin ylipäätään lisääntynyt viime vuosina.

– Usein kun kilpailutuksia valmistellaan, asukkaat ja heidän läheisensä eivät pääse osallisiksi määrittelemään palvelua.

Espoon kilpailutuksessa hinnan painoarvo on enintään 80 prosenttia ja laadun enintään 20 prosenttia. Sopimuskausi on kaksi vuotta yhtä pitkällä lisäoptiolla. Vammaisfoorumin mukaan lyhyt aika saattaa asiakkaat alttiiksi henkilökunnan ja asuinpaikkojen muutoksille.

Espoon mukaan laadusta ei tingitä

Espoon kaupungin mukaan asumispalveluissa ei tingitä laadusta.
– Asetamme minimilaadun korkealle tasolle. Vain ne, jotka pystyvät tarjoamaan erinomaista laatua, pääsevät jatkoon, perusturvajohtaja Juha Metso korostaa.

Ensimmäisellä kierroksella palveluntarjoaja tarjoaa tietyn hinnan ja määrittelee palvelun laadun. Joukosta valitaan ne, jotka jatkavat hintakilpailua.

– Valitun palveluntarjoajan kanssa määritellään henkilöstömitoitukset ja muut toiminnan kriteerit, kuten vanhuspalveluissa. Yksiköihin myös tehdään tarkastuskäyntejä, Metso sanoo.

Burman kuitenkin pelkää, että Espoon sinänsä hyvä laatutavoite jää paperille. Hänen mukaansa tiukka kilpailutus voi ohjata palveluntarjoajan resurssit niin alas, että laatu on vaarassa kärsiä.