Kunnat ovat aina kilpailuttaneet vanhustenhuoltoa – vaikkei kilpailutus aina toimi, siitä ei olla luopumassa: "Laatua pitää hakea valvonnan kiristämisen kautta"

– Kunnat ovat kilpailuttaneet vanhustenhuoltoa, mutta se palvelu, mikä on saatu, ei ole vastannut odotuksia. Esimerkiksi henkilöstömitoitus ei ole vastannut tarpeita ja lain pykäliä. Suuri ongelma on myös siinä, että hoitajat joutuvat työssään tekemään muitakin tehtäviä kuin itse hoitotyötä.

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki puolestaan näkee koko kilpailuttamisen hyvin monimutkaisena ja vaikeasti hallittavana kokonaisuutena.

– Siinä on niin paljon sivuvaikutuksia, joita ei ymmärretä. Kilpailuttamisen seurauksena syntyneen huonon palvelun kautta synnytetään lisäkustannuksia ja inhimillistä kärsimystä, Virkamäki näkee.

Kunnat taloudellisesti umpikujassa

Kilpailutuksen pitäisi olla yksi keino tehostaa toimintaa hoivapalveluissa ja sitä kautta myös saada aikaan säästöjä. Entä ovatko kunnat saaneet säästöjä kilpailutuksen ja ulkoistuksen avulla?

– Ihan euromääräisiä säästöjä en osaa sanoa, mutta totuus on se, että kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt koko ajan. Myös meneillään oleva sote-uudistus on luonut jo monta vuotta epävarmuutta kuntiin. Monet kunnat eivät enää ole uskaltaneet investoida omiin palveluihin ja ovat tästäkin syystä hankkineet palveluita ulkopuolelta. Toisaalta koko hoivasektori on niin laaja, että tarvitaan myös yksityisiä toimijoita, Tainio sanoo.

Kilpailutus ei välttämättä toimi

Tainio ei halua sulkea kilpailutusta pois, vaan näkee sen jatkossakin tärkeänä toimintatapana.

– Toisaalta kilpailutus ei välttämättä toimi, sillä palveluita ostetaan loppujen lopuksi suurilta toimijoilta, ei pieniltä. Suurten toimijoiden pitää puolestaan tuottaa voittoa asiakkaille, ja voittoa viedään tästä maasta pois. Tämä on johtanut siihen, että todellista kilpailua on entistä vähemmän.

Virkamäen mielestä kilpailuttaminen ei ole toimiva tapa järjestää palveluntuottajien kilpailua.

– Kilpailutuksissa on mahdotonta turvata laatua, sillä joka arkipäivä lunastetaan se laatu. Tehdään ne asiat joka päivä niin kuin on sovittu ja mikä on ihmisten tarpeiden mukaista. Ei näillä kilpailutuksen laatuvaatimuksilla ole mitään tekemistä sen arjen kanssa. Vammaispalveluissa valinta kannattaa antaa käyttäjälle, Virkamäki painottaa.

Hinta ei tärkein, laadun pitäisi ratkaista

Tainio muistuttaa, että hinta ei loppujen lopuksi ole tärkein valintakriteeri palveluntuottajia valittaessa. Myös laatu ratkaisee.

– Laatu ei aina kuitenkaan ole ollut sitä, mitä on tilattu. Laatuun pitää kiinnittää jatkossa entistä tarkemmin huomiota ja myös valvoa laatu paremmin.

Sote-uudistuksen valinnanvapaus askarruttaa Tainiota. Vanhusten palveluiden osalta Tainio toivoo, että kilpailutusta kehitettäisiin ja valvontaa tehostettaisiin entisestään.

– Valinnanvapaus tuo meille entistä enemmän tuottajia, kenttä hajoaa ja valvonta on entistä tärkeämpää. Laatua pitää hakea valvonnan kiristämisen kautta, Tainio sanoo.

Virkamäki puolestaan toivoo, että vammaisten hoidon osalta kilpailutus poistettaisiin.