Millaisia haasteita hoivapalveluiden kilpailutuksissa kohdataan? Ongelmana on se, ettei aina saada sitä mitä tilataan, kiteyttää Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio.
– Kunnat ovat kilpailuttaneet vanhustenhuoltoa, mutta se palvelu, mikä on saatu, ei ole vastannut odotuksia. Esimerkiksi henkilöstömitoitus ei ole vastannut tarpeita ja lain pykäliä. Suuri ongelma on myös siinä, että hoitajat joutuvat työssään tekemään muitakin tehtäviä kuin itse hoitotyötä.
Kehitysvammaisten Palvelusäätiön toimitusjohtaja Markku Virkamäki puolestaan näkee koko kilpailuttamisen hyvin monimutkaisena ja vaikeasti hallittavana kokonaisuutena.
– Siinä on niin paljon sivuvaikutuksia, joita ei ymmärretä. Kilpailuttamisen seurauksena syntyneen huonon palvelun kautta synnytetään lisäkustannuksia ja inhimillistä kärsimystä, Virkamäki näkee.
Kunnat taloudellisesti umpikujassa
Kilpailutuksen pitäisi olla yksi keino tehostaa toimintaa hoivapalveluissa ja sitä kautta myös saada aikaan säästöjä. Entä ovatko kunnat saaneet säästöjä kilpailutuksen ja ulkoistuksen avulla?
– Ihan euromääräisiä säästöjä en osaa sanoa, mutta totuus on se, että kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt koko ajan. Myös meneillään oleva sote-uudistus on luonut jo monta vuotta epävarmuutta kuntiin. Monet kunnat eivät enää ole uskaltaneet investoida omiin palveluihin ja ovat tästäkin syystä hankkineet palveluita ulkopuolelta. Toisaalta koko hoivasektori on niin laaja, että tarvitaan myös yksityisiä toimijoita, Tainio sanoo.