Haminassa nähtiin tänään paljon hymyileviä ihmisiä, kun kaupungissa juhlittiin Suomen lipun satavuotispäivää ja kaupungin Lippumaailman avajaisia. Leveimmin hymyili Lippumaailman toiminnanjohtaja, ex-kansanedustaja Kimmo Kiljunen, jolle avajaiset oli toteutunut unelma.
– Onhan tämä liikuttava päivä, hieno päivä. Samalla juhlitaan Suomen lippua ja Lippumaailman ensimmäiset osat ovat konkretisoituneet, Kiljunen sanoo.
Ensimmäisenä avattiin Reserviupseerikoulun puistoon Suomen lipun tie -teos, jossa esillä ovat Suomen alueella vaikuttaneet liput Kalmarin unionin lipusta alkaen. Lipputornin puistossa nähtävillä ovat nyt Pohjoismaiden ja Baltian maiden liput autonomisten osien lippujen kanssa.
Lopulta Lippumaailmassa tulee olemaan kaikkien itsenäisten valtioiden liput. Ne nostetaan lipputankoihin, joiden värit mukailevat lippujen värejä.
Päätökset suurlipusta kesäkuussa
Lippumaailman vetonaulaksi on kaavailtu suurlippua, joka liehuu Suomen korkeimmassa lipputangossa. Kiljusen mukaan tavoitteena on sata metriä korkea tanko. Alun perin suurlipun piti olla valmiina tänään, mutta aikataulu osoittautui liian nopeaksi. Uusi tavoite on ennen tämän vuoden itsenäisyyspäivää.
Viimeiset päätökset lipputangon korkeudesta ja rakentamisaikataulusta tehdään Haminan kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2018.
– Ei valtuustossa varmaan mikään enää muutu, jos me saadaan esitys sellaseiksi, että kustannukset ovat kohtuulliset. Meillä on materiaalit mietinnässä, onko se (lipputanko) puuta vai terästä. Kyllä siitä hyvä tulee, sanoo Haminan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Elina Inkeroinen (kok.).
Haminalaisissa Lippumaailma-hanke on herättänyt jonkin verran kritiikkiäkin, varsinkin kustannussyistä. Lopulliset kustannukset eivät vielä ole tiedossa.
– Uskon, että tämä päivä ja tietoisuuden lisääntyminen hankkeen sisällöstä voimistaa positiivisia mielipiteitä, Inkeroinen sanoo.
Vahvat perinteet
Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen muistutti juhlapuheessaan, että kaupungilla on satama-, raja- ja armeijakaupunkina pitkät perinteet liputtamisessa. Satavuotiaan Suomen lipun aiheuttamat mielikuvat ovat kaupunkilaisilla hyvin positiivisia mielikuvia.
– Historian havinaa. Sellaisia ajatuksia, että tuon me olemme ansainneet monen sukupolven aikana, Marja-Liisa Rosberg kiteyttää ajatuksiaan lipusta.
Lippuasiantuntija Kiljunen harmittelee, että Suomen kansallissymbolit ovat nykyään päätyneet vahvasti tietyn poliittisen kannan symboleiksi.
– Meillä on vähän ongelmallinen tilanne Suomessa juuri nyt. Jos joku kantaa leijonapaitaa tai liputtaa parvekkeella, voi melkein arvata hänen poliittisen kantansa. Haminan Lippumaailman ja lipun 100-vuotiasjuhlan keskeinen viesti on, että kansalliset tunnuksemme ovat meidän kaikkien yhteisiä tunnuksia, Kiljunen sanoo.