MTV Uutiset paikalla Liettuan satavuotisjuhlissa: Kokot roihusivat Vilnassa

Useat kokot leimuavat alkuillasta Gediminon kadulla Vilnan vanhankaupungin ytimessä. Väkijoukossa näkee paljon Liettuan punavihreäkeltaisia lippuja, joihin osa on kääriytynyt. Myös kansallisen vaakunan Vytis-ritari punaisella taustalla ratsastaa monen lippukepin nokassa. On Liettuan kaulahuivia ja kansallispukuja. Lapsiperheitä ja kaveriporukoita on paljon. Katedraalin aukiolla oli konsertti, jota väkimäärästä päätelleen oli seuraamassa puoli kaupunkia.

Virallisiin juhlallisuuksiin osallistui monen Itämeren valtionjohtajan mukana presidentti Sauli Niinistö. Juhlalounaalla keskityttiin enemmänkin Liettuan itsenäisyyspäivään, kuin Itämeren alueen tilanteeseen, Niinistö kertoi MTV:n Uutisten haastattelussa.

Ukraina kuitenkin oli esillä. Niinistö kertoi keskustelleensa tänään Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa, ja he tapaavat huomenna uudelleen ja kahden kesken Münchenissä turvallisuuskonferenssissa.

Rauhanturvaajat Itä-Ukrainaan?

Viime päivinä on noussut näkyvästi esiin mahdollinen YK:n rauhanturvaoperaatio Ukrainan itäosissa.

– Münchenissä varmasti tulee Ukrainan tilanne esiin. Tuo rauhanturva-aloite on oikeastaan sekä Ukrainan että Venäjän aloite nyttemmin. Heillä ei varmaan vielä ole täyttä yksimielisyyttä siitä, että minkä tyypin turvaamistoimi, kuinka laaja se loppujen lopuksi on. Mutta ilmeisesti siitä nyt kuitenkin käydään keskusteluja, ja se on hyvä asia, jos eteenpäin päästäisiin, Niinistö totesi ennen lähtöään Müncheniin.

Baijerilaiskaupungissa on tarkoitus keskustella yleisestikin EU:n ja Venäjän lukkiutuneista suhteista.

– Kyllä tämä Ukrainan lukko on se, mihin avain pitäisi löytyä. Sitä kautta se ymmärrettävistä syistä on ollut nyt esteenä ja jarruna (suhteiden parantumiselle).

EU:n ja Naton yhteistyö nousee aiheeksi

Venäjä-kysymys, Lähi-itä, terrorismi, sotaisemman kielenkäytön lisääntyminen muun muassa Yhdysvaltain johdossa ja Pohjois-Koreassa. Globaali turvallisuustilanne on arvaamattomampi kuin aiemmin. Siksi EU pyrkii tiivistämään omaa sotilasyhteistyötään halukkaiden jäsenmaiden kesken.

Niinistö ei usko, että EU:n ja sotilasliitto Naton sotilaallinen yhteistyö nousee Münchenissä esiin ”sellaisenaan”.

– Totta kai silloin kun EU kehittää omaa turvallisuusajatteluaan, niin varmasti jatkuvasti joudutaan miettimään, miten se sitten suhtautuu Natoon, jonka jäseniä suurin osa EU-maista kuitenkin on.

Saksassa tasavallan presidentti osallistuu myös arktisen alueen asioita käsittelevään paneeliin. Suomi on ajanut arktisen neuvoston puheenjohtajamaana muun muassa ilmasto- ja ympäristökysymyksiä ja kestävää taloutta luonnoltaan herkällä pohjoisella alueella.

– Ei (Suomen kannalta) mitään suuria läpimurtoja ole, mutta kyllä meidän asiaamme on kuultu, Niinistö sanoo MTV:lle.

Arvovaltaisia onnittelijoita

Aamupäivällä Liettuan presidentinlinnan Valkoisen salin ovista astui onnittelemaan presidentti Dalia Grybauskaitea ja kirjoittamaan tervehdyksensä juhlakirjaan muun muassa EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker, Viron presidentti Kersti Kaljulaid, Ukrainan presidentti Poroshenko, ja presidentti Niinistö.

Pian tämän jälkeen valtiojohtajavieraat marssitettiin seuraamaan Liettuan, Viron ja Latvian lippujen nostamista salkoon, linnan pihan reunoille kerääntyneen monilukuisen juhlakansan silmien editse. Tilaisuus oli mahtipontinen kunnialaukauksineen, lippulinnoineen, asevoimien paraatimarsseineen ja hävittäjien ylilentoineen. Valittu joukko eri ikäisiä kansalaisia pääsi myös kertomaan terveisensä kaikille.

Kun sotilaat on marssitettu pihalta pois, sotilasmusiikki vaiennut, ja ylitsepursunut toimittajien nurkkaus tyhjentynyt, juhlakansan nuorimmat kiiruhtavat aukiolle. Pian perässä tulivat kaikenikäiset. Ruuhkaista on, selfieitä räpsitään kaikkialla, kepin kanssa tai ilman.

– Pidän tästä erittäin paljon, koska on itsenäisyyspäivämme. Ja me liettualaiset toivomme koko Suomelle parasta, olette balttien parhaita ystäviä, innostuu Juliukseksi esittäytyvä mies kuultuaan toimittajan olevan Suomesta. Hän kertoo olevansa kiinnostunut historiasta ja tuntee Suomenkin menneisyyttä.

Vytautasiksi esittäytyvä mies on pukeutunut kylmää vastaan muun muassa muhkealla Liettua-villakaulaliinalla.

– Tuntuu että olemme osa historiaa, koska täytämme sata vuotta.

Kun kävelen pois presidentinlinnan aukiolta, sivukadulla joku on piirtänyt lumiseen auton konepeltiin sydämenkuvia ja luvun 1000. Joku ei malta odottaa 900 vuoden päästä olevia todella suuria kalaaseja.