Valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden vähäisestä määrästä huoli – professori: "Nuorentuminen ja naisvaltaistuminen erittäin toivottavaa"

2:12
Katso uutisjuttu: Näin Antti Rinne ja Tuomas Ojanen arvioivat valtiosääntöasiantuntijoiden vaikutusta lainsäädännössä.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Antti Rinne on huolissaan valtiosääntöoikeuden asiantuntijoiden vähäisestä määrästä. Rinteen mielestä asiantuntijajoukon pienuus voi vaarantaa järjestelmän uskottavuuden. Usein perustuslakivaliokunnassa kuultava professori yhtyy huoleen. 

Sote-uudistus, tiedustelulait, elpymispaketti, koronalait.

Perustuslaillisesti merkittävät asiat ovat pitäneet Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen kiireisenä. Viime vuonna hän kävi eduskunnassa kuultavana peräti kuutisenkymmentä kertaa – valtaosin perustuslakivaliokunnassa. Korona on lisännyt kuormitusta.

Ojasen mukaan asiantuntijoita on ylipäätän liian vähän. 

– Heitä on liian vähän siihen nähden, kuinka paljon asioita on. Se nyt on aika selvä asia, Ojanen toteaa.

– Kieltämättä se on jonkin sortin ongelma, että yhdet ja samat asiantuntijat joutuvat olemaan niin paljon niin sanotusti remmissä. Kun yksiä ja samoja kuullaan, niin monesti heidän ajatuksensa ja näkemyksensä pääsevät osaltaan vaikuttamaan asiasta toiseen perustuslaki- tai ihmisoikeusmukaisuusarvioihin.

Monet iäkkäitä miehiä

Ojanen myös huomauttaa, että asiantuntijat ovat verraten iäkkäitä miehiä. Hänen mukaansa asiantuntijakunnan nuorentuminen ja naisvaltaistuminen olisi erittäin toivottavaa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mielestä asiantuntijoiden vähäinen määrä voi nousta ongelmaksi järjestelmän uskottavuuden kannalta. 

– Siitä tulee sellainen, jos järjestelmä kuormittuu niin, että meillä on vain muutama ihminen, joiden varaan asiantuntemus kasautuu, valiokunnan puheenjohtaja Antti Rinne arvioi.

– Tämä on näkynyt tänä keväänä erityisen paljon, kun meillä on ollut koronalainsäädäntöön liittyviä asioita aika nopealla käsittelyaikataululla eduskunnassa ja perustuslakivaliokunnassa. Meillä on sen takia viivästynyt muun muassa soten käsittely, joka on tärkeä yhteiskunnallinen uudistus. Ja se johtuu siitä, että meillä on niin vähän valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita käytössä tällä hetkellä, Rinne sanoo.

Kehitys näkyy myös yliopistoissa.

– Trendi on ollut yhtä laskeva kuin lehmän häntä. Tällä hetkellä varsinaisia valtiosäännön oppituoleja on kaksi: Helsingissä yksi ja Turussa toinen. 

Varjoista valokeilaan

Perustuslain ja ihmisoikeuksien merkitys on kasvanut huomattavasti oikeus- ja yhteiskuntaelämässä, ja nämä aihepiirit ovat erittäin suosittuja myös oikeustieteen opiskelijoiden keskuudessa

– Perustuslaki ja ihmisoikeudet ovat tulleet varjoista valokeilaan ja reunoilta keskiöön ja se on ollut oikeuden eurooppalaistumisen ohella ylivoimaisesti suurin oikeuden muutos 1990-luvun alusta alkaen, Ojanen sanoo. 

Perustuslakivaliokunnan tehtävä on arvioida lakiehdotusten perustuslainmukaisuutta ja suhdetta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin.

Ojanen patistaa yliopistoja myös lisäämään perustuslakiin ja ihmisoikeuksiin liittyviä tutkijapaikkoja järjestelmän toimivuuden turvaamiseksi.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja