Poliitikkojen rikostuomiot huolestuttavat tulevaa oikeusministeriä

Häkkänen on allekirjoittanut hallituksen lainvalmistelua kritisoivia papereita

Tuleva oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) saa pöydälleen ratkottavaksi myös papereita, joissa hän on itse allekirjoittanut kritiikkiä hallituksen lainsäädännön tasosta. Kyseessä ovat eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnot, jotka se on antanut oikeuskanslerin raporttien perusteella.

Koska oikeusministeriön tehtäviin kuuluu lainvalmistelun kehittäminen, tutustuu Häkkänen asiaan pian toisesta näkökulmasta.

– Saan sitten katsella papereista, että mikä on tämä Antti Häkkänen, joka on haukkunut oikeusministeriön, Häkkänen vitsailee.

Häkkäsen mukaan lainsäädännön tasoa voidaan parantaa, jos työnjako hallituksen ja virkamiesten välillä toimii. Hallituksen pitäisi hänen mukaansa saada nopeasti linjattua tavoitteet, minkä jälkeen virkamiehet laativat toimenpide-ehdotukset ja hallitus valitsee niistä parhaat.

Häkkänen kertoo aikovansa keskustella lainsäädännön tasosta kaikkien ministeriöiden kanssa.

Kritiikkiä lainvalmistelun tasosta on antanut myös aiempi oikeuskansleri Jaakko Jonkka, jonka mukaan muun muassa perustuslakinäkökohtia ei ole huomioitu riittävästi lakien valmisteluvaiheessa. Myös Jonkka sai tosin taannoisessa jupakassa kritiikkiä siitä, että hän ei olisi puuttunut asiaan riittävän selvästi ennen tuloaan julkisuuteen.

– Aion tarttua kaikella tarmolla siihen, että lainvalmistelun tasoa parannetaan hallitustyöskentelyssä. Ongelma on kuitenkin ikiaikainen ja jatkunut useita vaalikausia. Myös perustuslain osaamista ja tuntemista pitää parantaa valtioneuvostossa sekä virkamiesten ja poliitikkojen keskuudessa, Häkkänen sanoo.

Käytännössä Häkkäsen kritiikki osuu hallituskumppani perussuomalaisiin, jonka kansanedustaja Teuvo Hakkarainen, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ja useat kunnanvaltuutetut ovat saaneet tuomioita kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja joissakin tapauksissa myös uskonrauhan rikkomisista.

– Olen asiasta erittäin huolissani, Häkkänen sanoo.

Häkkänen toistaa haastattelussa myös näkemyksensä, jonka mukaan kansalaistottelemattomuus Suomen kaltaisessa maassa ei ole perusteltua.

– Kaikki rinnakkaisoikeusjärjestelmät, jotka seuraavat henkilökohtaisista mielihaluista, moraalista, uskonnosta ja ihmisoikeuspoliittisesta ajattelutavasta, pitää pistää syrjään Suomen kaltaisessa perustuslaillisessa oikeusvaltiossa.

– Eduskunta päättää enemmistöllä, mikä on laki. Sitä pitää noudattaa. Myös vaikkapa tuomioita saaneiden kansanedustajien pitää noudattaa oikeuden ratkaisua mukisematta ja kunnioittaa vallan kolmijako-oppia.

Esimerkiksi professori Marja Keränen Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden laitokselta on jo ehtinyt kritisoida Häkkäsen aiemmin esittämiä näkemyksiä Uutissuomalaisen haastattelussa. Hänen mukaansa kansalaistottelemattomuus on vaikuttanut Suomessa merkittävästi yhteiskunnallisiin uudistuksiin ja on osa vahvan kansalaisyhteiskunnan perinnettä.

Kritisoi sakkojen korotusta budjettisyistä

Häkkänen on itse istunut eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ja kritisoi aikanaan muun muassa hallituksen aietta nostaa sakkomaksuja verotuksellisista syistä.

– Aion vetää oikeusministerinä selvän rajan siihen, että näiden kanssa ei aleta sekoilla. Pitää olla täysin kriminaalipoliittiset perusteet rangaistukselle, eikä pääperusteena voi olla talouspolitiikka.

Tällä hallituskaudella keskustelu perustuslakikysymyksistä on polarisoitunut. Esimerkiksi perustuslakiasiantuntijat Juho Lavapuro ja Tuomas Ojanen ovat kritisoineet hallituksen perustuslakitulkintoja, minkä jälkeen kokoomuksen Ben Zyskowicz on alkanut puhua perustuslakifundamentalisteista.

– Osa perustuslakiasiantuntijoista on esittänyt merkittävästi kireämpää linjaa kuin muut. Äsken mainitut henkilöt ovat edustaneet tiukkaa koulukuntaa, joka ei ole ollut perustuslakivaliokunnan noudattama keskimääräinen linja, Häkkänen sanoo.

Häkkänen katsoo, että esimerkiksi turvapaikanhakijoiden puhutteluissa saaman oikeusavun rajoittaminen oli perustuslain näkökulmasta hyväksyttävää mutta peruspäivärahaa pienempi kototutumistuki kaatui aiheesta.

Seksuaalirikosten rangaistusasteikko syyniin

Häkkänen kertoo odottavansa kansan oikeustaju -selvitystä, joka valmistuu kesällä.

– Erityistä mielenkiintoa on katsoa selvityksen tulokset ja pohtia, olisiko seksuaali- ja väkivaltarikosten rangaistusten kiristämiselle aihetta.

Tuleva oikeusministeri pitää henkeen, terveyteen, itsemääräämisoikeuteen ja koskemattomuuteen kohdistuvia rikoksia erityisen pahoina.

– Pitää kuitenkin muistaa, että eri rikoksista annettavilla rangaistuksilla on hyvin eri vaikutus. Esimerkiksi talousrikoksia tekevät usein koulutetut ja fiksut ihmiset vuosien aikana suunnitelmallisesti. Näissä kova rangaistus voi toimia ennaltaehkäisevästi.

– Jos rikollinen puolestaan on holtiton ja toimii täysin tunteen vallassa, ei kovakaan rangaistus välttämättä vaikuta ehkäisevästi.