Isolla pensselillä perustuslaista, perustuslakivaliokunnasta ja koko poliittisen järjestelmän kangertelusta nykyisen perustuslain oloissa. Talousvaikuttaja Björn Wahlroosin maanantaina julkaistu Hiljainen vallankumous -pamfletti kuumensi perustuslakikeskustelua, joka on jo valmiiksi käynyt vilkkaana soten vuoksi.
Turun yliopiston oikeustieteen professorin Juha Lavapuron mukaan Wahlroosin pamfletti on luonteva jatko Elinkeinoelämän valtuuskunnan ja ajatuspaja Liberan aiemmille julkaisuille.
– Joillakin tahoilla tuntuu olevan erityistä kiinnostusta viedä Suomen perustuslain kehittämistä taaksepäin tuonne 1970–1980 -luvuille saakka. Se on ehkä se peruslinja, mikä siellä on näkyvissä, Lavapuro sanoi STT:lle.
Lavapuro kommentoi Wahlroosin pamflettia twitterissä muun muassa toteamalla, että presidentin valtaoikeuksien vahvistaminen olisi iso askel taaksepäin. Hän sanoo, että Suomen poliittista järjestelmää on viime vuosikymmenet kehitetty eduskunnan asemaa vahvistavaan suuntaan. Lavapuro sanoo myös, että perustuslailla on jo tuomioistuinperusteinen jälkivalvonta.
– Perustuslain 106 pykälän mukaan tuomioistuimen on annettava etusija perustuslaille, jos se katsoo yksittäisessä tapauksessa lainsoveltamisen olevan ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Meillä on käyty keskustelua silloin tällöin siitä, tarvitseeko lainsoveltamisen olla ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Vai riittäisikö, että 106 pykälässä lukisi vain, että tuomioistuimen on jätettävä lain säädös soveltamatta, jos se katsoo sen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, Lavapuro sanoi.
"Valtiosääntötulkintaoikeutta kouralliselle asiantuntijoita"
Eduskunnan perustuslakivaliokunta on viime vuosina ollut näkyvästi esillä muun muassa sote-uudistuksen yhteydessä, kun uudistuksen eteneminen on tyssännyt useampaan otteeseen perustuslakikysymyksiin. Wahlroosin mielestä perustuslakivaliokunnan omaa valmistelua tulisi vahvistaa siten, että se olisi vähemmän riippuvainen ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä.
