Mitä tekee perustuslakivaliokunta? Oikeusoppineilta murska-arvio käännytyslaista: "Edessä vaikea tulkintatilanne"

Monet oikeustieteilijät ovat tyrmänneet hallituksen esityksen, koska se on ristiriidassa Suomea oikeudellisesti sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden sekä EU-oikeuden kanssa.

Perustuslakivaliokunta kokoontuu tänään käsittelemään niin kutsuttua käännytyslakia. 

Valiokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) pitää mahdollisena, että valiokunnan lausunto kiistellystä lakiesityksestä valmistuisi jo tänään.

Huomenta Suomessa vieraillut Vestman toteaa, että valiokunnalla on edessä kiperä tulkintatilanne.

– Lakiesitys välineellistetyn maahantulon torjumiseksi on hyvin poikkeuksellinen sekä sen taustalla olevien painavien turvallisuusintressien vuoksi että oikeudellisesti.

Perustuslakivaliokunta linjaa kannan käännytyslakiin 10:13
Perustuslakivaliokunta linjaa kannan käännytyslakiin. Huomenta Suomen vieraina perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi.

Välineellistetty maahantulo tarkoittaa, että laaja maahantulo on toisen valtion järjestämää. 

– Hallitushan on esityksessä katsonut, että tämä lakiesitys tulisi säätää poikkeuslakina eli perustuslain säätämisjärjestyksessä. Perustuslakivaliokunta on kuullut nyt suuren joukon oikeustieteilijöitä ja kummatkin ylemmät laillisuusvalvojat. Nyt valiokunta harkitsee asiaa ja tekee oman ratkaisunsa.

"Vestman antaa harhaanjohtavan kuvan"

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi on monen muun oikeusoppineen tavoin kritisoinut kaavailtua lakia.

– Tämä on suuressa ristiriidassa Suomen keskeisten kansainvälisoikeudellisten velvoitteiden kanssa. Se on ristiriidassa Suomen Eurooppa-oikeuden velvoitteiden kanssa. Kaikki asiantuntijat ovat todenneet, että lakia ei tällaisena voi säätää, sanoo puhelimen välityksellä Huomenta Suomeen osallistunut Koskenniemi.

Koskenniemen mukaan lakia ei viilaamalla saada Suomen oikeussääntöjen mukaiseksi.

– Perustuslakivaliokunnan kuulemien asiantuntijoiden arviot ovat tässäkin asiassa eronneet toisistaan sisällöltään siis perusteluiltaan ja johtopäätöksiltään, vastaa Vestman.

– Nyt on valiokunnan aika harkita asiaa ja arvioida asiaa perustuslain sanamuodon, esitöiden, aiemman käytäntönsä ja saamiensa asiantuntijalausuntojen varassa. 

Martti Koskenniemen mukaan Heikki Vestman antaa harhaanjohtavan kuvan asiantuntijoiden lausunnoista. 

– 18 ulkopuolista oikeudellista asiantuntijaa antoi lausuntonsa. Heistä jokainen totesi, että tätä lakia ei voi tällaisena säätää. Erot asiantuntijoiden kantojen välillä ovat yksityiskohdissa, ei tässä peruskysymyksessä.

Poikkeuslaki Suomen valtiosäännön erityispiirre

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan mukaan jokainen voi aikanaan lukea, mitä kukin asiassa on tullut sanoneeksi.

– Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden siis oikeuskanslerin, eduskunnan oikeusasiamiehen eli ylimpien laillisuusvalvojien sekä oikeustieteilijöiden kirjalliset lausunnot tulevat aikanaan julkisiksi, ja niitä pääsee jokainen arvioimaan.

– Kuten todettu valiokunnan on tehtävä harkinta kuultuaan näitä asiantuntijoita. On kaksi isoa kysymystä, joihin valiokunta joutuu ottamaan kantaa. 

– Niistä ensimmäinen on se, että täyttääkö tämä lakiesitys poikkeuslain eli rajatun poikkeuksen edellytykset. 

– Toisaalta, miten lakiesitys suhtautuu näihin kansainvälisiin ihmisoikeusvelvotteisiin, ja mikä merkitys niiden arvioinneissa on annettava tälle välineellistetylle maahantulolle.

Rajattu poikkeus vai ei?

Onko tarkoituksena siis mahdollistaa se, että Suomen ei tarvitse ottaa vastaan turvapaikkahakemuksia eikä tällaisesta päätöksestä voisi edes valittaa? 

– Perustuslakivaliokunta ei ota kantaa esityksen poliittiseen hyväksyttävyyteen, vaan sen tehtävä on arvioida ainoastaan oikeudellisesti sitä, että voidaanko tämä laki, ja missä säätämisjärjestyksessä, säätää. 

Voiko Suomi edistää sellaista lakia, joka on räikeässä ristiriidassa EU-lain ja kansainvälisten oikeuksien kanssa?

– Poikkeuslaki itsessään tarkoittaa sellaista lakia, joka on joltain osin ristiriidassa perustuslain kanssa ja on siksi perustuslainsäätämisjärjestyksessä eduskunnan suurella enemmistöllä säädettävä. Miten tähän poikkeuslakiin suhtautuvat ihmisoikeusvelvoitteet on tämä asia, minkä valiokunnan on nyt ratkaistava. 

Poikkeuksen perustuslakiin voi tehdä, mikäli se on rajattu. Siitä ovat Vestman ja Koskenniemi samaa mieltä. Mutta onko käännytyslain kohdalla kyseessä rajattu poikkeus?

– Ymmärrän juuri, että tähän perustuslakivaliokunnan keskustelu tulee kohdistumaan. Useimmat asiantutijat olivat sitä mieltä, että kyseessä ei ole rajattu poikkeus, Martti Koskenniemi sanoo.

Lue myös:

    Uusimmat