Valtio tukee varustamoja kymmenillä miljoonilla vuosittain. Viking Line kerää noin 26 miljoonaa euroa vuodessa, Tallink Silja noin 16 miljoonaa. Pörssiyhtiöt pyörittävät summilla risteilybisnestä.
Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella tukivirta risteilyaluksille säilyi vahvana, vaikka hallitusohjelman mukaan matkustaja-alustukea piti karsia 20 miljoonalla eurolla.
Vuosina 2015–2017 Viking Linen saama yritystukipotti oli 78 miljoonaa euroa, Tallink Siljan 47,7 miljoonaa euroa. Kolmanneksi eniten varustamoista tukea on saanut Finnlines, 39,6 miljoonaa euroa. Eckerö-konsernin saama tukipotti samalta ajanjaksolta on 18,7 miljoonaa euroa.
Pörssilistattuun Aspo-konserniin kuuluvalle ESL Shippingille maksettiin vuosina 2015–2017 kauppa-alustukea yhteensä 14,8 miljoonaa euroa. ESL Shipping on puhtaasti irtolasteja kuljettava varustamo.
Perusteluina huoltovarmuus
Kolmen vuoden aikana jaetusta tukipotista 40 prosenttia meni maarianhaminalaisille laivayhtiöille.
Tukea perustellaan huoltovarmuuden turvaamisella ja merikuljetusten tärkeydellä. Tällä viitataan siihen, että esimerkiksi matkustaja-aluksissa kulkee myös rahtilastia.
Käytännössä varustamoille palautetaan vuosittain noin sata miljoonaa euroa merihenkilöstön veroja ja sosiaaliturvamaksuja. Kauppa-alustuki on EU-komission hyväksymä työvoimakustannustuki, jolla EU-jäsenmaat voivat tukea merenkulkua. Nimellisesti tuet ovat kilpailukykytukia.
Tuista tilattu selvitys
Kolme ministeriötä on nyt tilannut selvityksen, jossa tutkitaan matkustaja-aluksiin kohdistuvien tukien vaikuttavuutta. Selvityksen on määrä valmistua syksyllä. Selvityksen taustalla on matkustaja-aluksien tukijärjestelmään kohdistunut arvostelu.
Järjestelmä on kallis, eivätkä kaikki jaa näkemystä siitä, että matkustaja-alusten osalta tuki on huoltovarmuuden kannalta perusteltu. Kysymys kuuluu, onko huoltovarmuustavoitteilla perusteltu tuki tarpeeksi kustannustehokas ja olisiko sille vaihtoehtoja?