Veneiden pohjiin sivellään myrkkymaaleja, jotta merirokot ja levät eivät tarttuisi pohjaan ja hidastaisi veneen kulkua. Myrkkyjä liukenee jatkuvasti veneiden pohjista veteen, mutta maalien käyttö on yhä sallittua, kirjoittaa kommentissaan MTV Uutisten ympäristötoimittaja Päivi Mäki-Petäjä.
Veneiden pohjaa suojaavat maalit sisältävät runsaasti kuparia ja sinkkiä, jotka ovat haitallisia kaikille merieliöille, ei pelkästään merirokolle.
Maalit ovat suurin kuparin päästölähde rannikkovesiin. Tukesin mukaan niistä päätyy mereen kuparia jopa 17 000 kiloa vuodessa.
Määrä on järkyttävä, kun sitä vertaa muihin kuparipäästöihin (massa- ja paperiteollisuus 7000 kiloa vuodessa, metallien valmistus 2000 kiloa vuodessa ja yhdyskuntien jätevedet 2000 kiloa vuodessa).
Satama-alueiden pohjat ovat täynnä myrkkyjä, koska niitä liukenee veneiden pohjista koko ajan.
Käytölle löytyy perusteita
Maallikko ihmettelee, miksei maaleja sitten kielletä, koska ne selvästi aiheuttavat isoja ongelmia Itämeressä.
Kysyin asiaa useammalta asiantuntijalta. Tässä vastauksia:
"Tulee muita ongelmia, ellei käytetä korvaavia menetelmiä: polttoaineen kulutus kasvaa ja jopa veneen ohjattavuuteen tulee ongelmia."
"Lähinnä kyse on siitä, että onko riittävästi korvaavia vaihtoehtoja tarjolla."
"En kategorisesti kieltäisi, mutta kehottaisin ihmisiä harkitsemaan vaihtoehtoja myrkkymaaleille."