Meriliikenteen siirtyminen päästökaupan piiriin tuo varustamoille miljoonien lisäkustannukset vuodessa. Merenkulkuala liittyy päästökauppaan asteittain ja kokonaan merenkulku on päästökaupan piirissä vuoteen 2026 mennessä. Osa kustannuksista maksatetaan asiakkailla.
Varustamoiden on katettava kasvavat osuudet kasvihuonepäästöistään ja vuonna 2026 niiden tulee kattaa päästönsä kokonaan. Käytännössä varustamot ostavat päästöoikeuksia, joiden hinnat vaihtelevat.
– Kokonaiskustannuksissa puhutaan miljoonista, Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström kiteyttää MTV Uutisille.
Suomalaisille päästökauppaan liittyminen on vuoden alusta tuonut uuden lisämaksun esimeriksi risteilyille sekä laivamatkoille.
Jo aikaisemmin, Ukrainan sodan alettua, sekä TallinkSilja että Viking Line ovat ottaneet käyttöön polttoainemaksun, jolla yhtiöt vastaavat polttoaineiden kallistumiseen.
Korkea polttoaineen hinta kurittaa varustamoja edelleen.
Ajoneuvoille ja rahdille on omat lisämaksunsa, joita emme käsittele tässä artikkelissa.
Näin lisämaksut näkyvät hinnassa
MTV Uutiset teki esimerkkihakuja sekä Viking Linen että TallinkSiljan varausjärjestelmistä. Haimme erilaisia matkoja, joiden lähtöpäivä olisi sunnuntaina 28. tammikuuta.
Helsingistä lähtevä Viking Linen päivä Tukholmasta -risteily yhdeltä A4T Seaside Standard TV – hytissä maksaisi 52 euroa. Viking Linen sivujen mukaan hintaan sisältyy polttoaine- ja EU ilmastomaksu 6 euroa.
Silja Linella vastaavana päivänä varausjärjestelmän haku antaa A-hytin hinnaksi 107 euroa. Kun asiakas valitsee hytin, lisätään sen hintaan 12 euroa polttoainelisämaksua ja 2,8 euroa päästölisämaksua.
Hytin lopulliseksi hinnaksi yhdeltä hengeltä tulisi 121,80 euroa. Kahdelta hengeltä 107 euron hytti maksaisi lisämaksuineen lopulta 136,60 euroa.
Tallinkilla 22 tunnin risteily Helsingistä Tallinnaan sisältää niin ikään merkittäviä lisämaksuja. Vajaan vuorokauden mittaisen risteilyn perushintaan lisätään 10 euron polttoainemaksu sekä 3,8 euroa päästölisämaksua. Kyseistä risteilyä liikennöidään Victoria I -laivalla.
Esimerkiksi 28. tammikuuta lähdölle haetun A-hytin hinta on matkahaussa 59 euroa, ja lopullinen hinta lisämaksuineen on yhdeltä hengeltä 72,80 ja kahdelta 86,60 euroa.
Turun ja Tukholman välisellä linjalla vajaan vuorokauden mittaisen risteilyn hinnassa polttoaine- ja ilmastomaksua on Viking Linella 4 euroa. 28. tammikuuta lähdöllä risteilyn hinta Viking Gracen Seaside Four -hytissä maksaisi yhteensä yhdeltä hengeltä 75 euroa.
Tallinkilla haimme myös hotellimatkapakettia Helsingistä Tallinnaan. Tallinkin Shuttle-pikalaivoilla tehtävän matkapaketin hintaan sisällytetään 4 euroa polttoainemaksua ja 0,90 euroa päästömaksua per suunta. Yhden hengen lisämaksut hotellimatkasta ovat yhteensä 9,80 euroa.
Tekemissämme matkahauissa hintoihin sisältyvät varustamojen kanta-asiakasalennukset ja mahdolliset voimassa olevat tarjoukset. Alennukset eivät vaikuta lisämaksuihin.
Mikä on polttoainemaksun tulevaisuus?
MTV Uutiset kysyi TallinkSiljalta kuluttajan näkökulmasta suurehkolta vaikuttavan polttoainemaksun perusteluja.
Laiva on kulkuväline, kuten esimerkiksi juna. VR:kään ei veloita matkustajilta erillistä ”sähkömaksua” junistaan, joten millä perustelette lisämaksun asiakkaille?
– Polttoainemaksu otettiin käyttöön aikana, jolloin meripolttoaineen hinta nousi tuntuvasti geopoliittisen tilanteen muutoksen sekä Ukrainan sodan myötä. Meripolttoaineen kustannukset ovat edelleen korkeammat kuin ennen vuotta 2022 ja hinnat ovat alttiita rajuille muutoksille, Tallink Gruppin viestintäjohtaja Katri Link kertoo MTV Uutisille.
– Toistaiseksi olemme jatkaneet polttoainemaksun perimistä asiakkailtamme, mutta tarkkailemme jatkuvasti polttoaineen hintaa ja teemme siihen muutoksia, jos ja kun se on mahdollista.
Lasku kasvaa asteittain
Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svahnström vertaa päästöoikeuksien ostamista osakekauppaan.
Viking Line on arvioinut, että päästökauppa tuo varustamolle tänä vuonna noin 5 miljoonan euron lisäkustannukset. Vuonna 2025 summan arvioidaan kasvavan 7 miljoonaan ja vuonna 2026 jo 11 miljoonaan euroon.
Päästökauppaan on lisätty niin kutsuttu saaripoikkeama. Suomen osalta tämä tarkoittaa sitä, että Suomesta Ahvenanmaalle suuntautuva liikenne on vapautettu päästökaupasta.
Käytännössä esimerkiksi Turusta Tukholmaan matkaava ja Ahvenanmaalla poikkeava laiva on vapautettu Ahvenanmaalle saakka päästökaupan tuomista kuluista.
Laivan jatkaessa Ahvenanmaalta kohti Ruotsia alus on jälleen päästökaupan piirissä.
Viking Linen Johanna Boijer-Svahnström korostaa, että poikkeama koskee koko Eurooppaa ja aloite siitä tuli eteläisestä Euroopasta, jossa meriyhteydet saarille ovat tärkeitä.
Saaripoikkeamassa on myös ehtoja. Saaren vakituisen asukasluvun täytyy esimerkiksi olla alle 200 000 ihmistä eikä saarelta saa olla maantietä tai rautatieyhteyttä mantereelle.
Poikkeama päättyy kuitenkin vuoden 2030 loppuun.
Lue myös: Maj-Britt tietää kaiken arjesta ja huvista ruotsinlaivoilla, jossa hän teki yli 40 vuoden uran: "Olin vihainen, kun luulin, etteivät tytöt pääse merelle"
Viking Linen arvion mukaan poikkeuksen loputtua päästökaupan lasku on vuodessa jo yli 20 miljoonaa.
TallinkSiljalta kerrotaan, että yhtiö joutuu tänä vuonna ostamaan päästöoikeuksia määrän, joka vastaa 40 prosenttia yhtiön kokonaispäästöistä.
– LGN-käyttöiset laivamme toki auttavat vähentämään päästöjen kokonaismäärää, mutta järjestelmä huomio koko yhtiön vuosittaiset päästöt, jolloin ostettavien päästöoikeuksien määrä riippuu kokonaispäästöistä, Tallink Gruppin viestintäjohtaja Katri Link kertoo.
Link kommentoi MTV Uutisille myös TallinkSiljan tapaa lisätä erilaiset lisämaksut kokonaishintaan vasta sen jälkeen, kun asiakas valitsee hytin.
– Yhtiöt toteuttavat eri tavalla sen, millä tapaa lisämaksut näytetään. Olemme päättäneet näyttää ensin perushinnan, ja erikseen lisämaksut. Loppujen lopuksi kummatkin yhtiöt veloittavat perusmaksun sekä lisämaksuja.
Uutta tekniikkaa ja polttoaineita
Viking Linen tiedotusjohtajan mukaan varustamojen ongelmana on, ettei vaihtoehtoisia polttoaineita ole vielä kunnolla saatavilla vaikka päästökauppa otettiin jo käyttöön.
– Esimerkiksi biokaasua ei ole saatavilla tarpeeksi. Se on haaste koko varustamoalalle.
Määräysten tarkoituksena on ajaa merenkulkuala investoimaan ympäristöystävällisempiin polttoaineisiin ja tekniikkaan.
Esimerkkeinä tulevaisuuden ratkaisuista Boijer-Svahnström mainitsee juuri biokaasun, synteettiset polttoaineet sekä tulevaisuuden sähkölaivat.
– Pohdimme itsekin koko ajan, mikä voisi olla tulevaisuudessa.
Lue myös: Sami Kosken risteilyinto "lähti lapasesta": Reissuja takana yli 400, Silja-hylje koristaa ihoa ja entiset hyttivalot omaa makuuhuonetta
Boijer-Svahnströmin mukaan Viking Line on onnistunut pienentämään päästöjään 30 prosenttia vuodesta 2008 lukien erilaisilla toimilla, kuten laivojen energiankulutusta pienentämällä.
– Paljon on tehty, mutta raja tulee vastaan. Kaikilla varustamoilla on intresseissä, että esimerkiksi polttoaineen kulutus olisi mahdollisimman pientä ja samalla päästötkin ovat pienempiä.
Tallink-konserni kertoo vähentäneensä vuodesta 2009 lukien alustensa hiilipäästöjen kokonaismäärää vähennetty yli 51 prosenttia.
– Suurin vaikutus on ollut nesteytettyä maakaasua käyttävien Megastar- ja MyStar-alusten lisäämisellä laivastoomme. Myös alustemme kytkeminen maasähköön on ollut merkittävä askel, sillä niiden ei enää tarvitse muuntaa polttoainetta sähköksi pidempien satamakäyntien aikana, yhtiö kertoo verkkosivuillaan.
Lisäksi Tallink kertoo tehneensä useita energiatehokkuutta parantavia projekteja sekä kehittäneensä uusia teknologioita ja ratkaisuja.
Uutta, ympäristöystävällisempää ja kallista
Esimerkkinä teknologian kehityksestä Viking Linen Boijer-Svahnström maintsee kevättalvella 2022 Turun ja Tukholman väliseen liikenteeseen tulleen Viking Gloryn.
Aluksen hytit ovat yhteydessä varausjärjestelmään ja tyhjien hyttien osalta esimerkiksi lämpötilaa voidaan säätää matalammaksi ja valot pitää pois päältä.
Myös uusimpien laivojen rungot on rakennettu niin, että polttoaineen kulutus on optimoitu.
– Glory on isompi laiva kuin Grace, mutta kuluttaa vähemmän energiaa.
Viking Grace tuli Turku-Tukholma-liikenteeseen alkuvuodesta 2013. Sekä Viking Linen Grace että Glory käyttävät polttoaineenaan LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua.
– Kaasu tulee laivaan hyvin kylmänä, -162 asteisena, ja kylmyyttä voidaan hyödyntää esimerkiksi kylmäkaapeissa ja jäähdytyksessä.
Boijer-Svahnströmin mukaan LNG on käytännössä siirtymäkauden polttoaine, josta voidaan siirtyä tulevaisuudessa uudempiin ratkaisuihin. Turun laivojen järjestelmät mahdollistavat myös perinteisen polttoaineen käytön.
Uusien laivojen rakentaminen on kuitenkin erittäin kallista. Esimerkiksi kiinalaisella telakalla rakennettuun Gloryyn Viking Line investoi noin 225 miljoonaa euroa. Viking Grace puolestaan maksoi aikanaan noin 240 miljoonaa.
3:02
Tallink Silja puolestaan on panostanut Tallinnan ja Helsingin väliseen nopeaan liikenteeseen.
Yhtiön Shuttle-konseptin laivat MyStar ja Megastar taittavat matkan Suomenlahden yli kahdessa tunnissa. Kummatkin laivoista käyttävät niin ikään polttoaineenaan LNG:tä.
Megastar luovutettiin Tallinkille tammikuussa 2017. MyStar puolestaan otettiin liikenteeseen joulukuussa 2022. Suomessa rakennetun Mystarin hinta oli noin 250 miljoonaa euroa.
Vanha rauta uusille omistajille
Viking Line on viime vuosina myynyt useita vanhoja laivojaan. Viking Linen tiedotusjohtajan mukaan alusten myyntiin vaikutti osaltaan päästökauppajärjestelmä.
– Uudet määräykset ovat vaikuttaneet siihen, että tonnistoa täytyy vähitellen uusia, mutta yhden laivan hinta on ollut yli 200 miljoonaa, niin se ei tapahdu sekunnissa.
Vanhemmista laivoista Rosella, Amorella ja Mariella on myyty uusille omistajille.
– Yritämme maksimoida laivojen käyttöä ja tavoitteena on joka päivä mahdollisimman paljon autoja, rahtia ja matkustajia. Silloin päästöt per matkustaja ja rahtiyksikkö pienenevät, Johanna Boijer-Svahnström sanoo.
3:55