Valiosta ja Arlasta meijerijätti?

Yhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 17 miljardia markkaa ja yhteinen maidontuotanto noin 3,7 miljardia litraa.
Mitään valmista fuusioesitystä ei vielä ole, mutta fuusion etuja ja haittoja selvitetään tosimielellä. Arlasta asiaa ei lauantaina haluttu kommentoida.

Ei ihme, jos pohjoismaihin kaavaillaan suurmeijeriä, sillä Keski-Euroopassa on meneillään valtaisa maidontuottajien keskittyminen jättiyksiköiksi.
Valion ja sen ruotsalaisen "sisaryhtiön" Arlan yhteenliittyminen on ollut esillä aika ajoin, mutta Valion toimitusjohtajan Matti Kavetvuon mukaan hankkeelle ei aiemmin ole löytynyt realistista pohjaa.

Valion ja Arlan yhteenliittymisselvittelyjä vauhdittaa se, että nyt yhtiöt voitaisiin todennäköisesti sulauttaa toisiinsa ilman, että kilpailuviranomaiset puuttuvat asiaan. Yhtiöiden ristikkäiset markkinaosuudet ovat vielä pienet; yhtiöt keräävät toistensa markkinoilla liikevaihtoa runsaat sata miljoonaa markkaa.
-Jos jatkamme avoimilla markkinoilla seuraavat viisi vuotta, tulemme toistemme markkinoille nykyistä selvästi enemmän ja kilpailuviranomaisten on vaikea hyväksyä hanketta, Kavetvuo arvioi. Fuusion puolesta puhuu sekin, että tällä haavaa molemmat yhtiöt menettävät kotimaissaan markkinaosuutta tuonnille. Lisää tilaa ja asiakkaita on haettava ulkomailta.

-Meillä on yhteiset intressit löytää keinot, joilla kansainvälisellä kentällä pärjätään, Valion toimitusjohtaja sanoo. Meijerifuusioiden ajovoimana toimii myös kaupan keskittyminen. Pienten meijereiden on vaikea esimerkiksi hinnoittelussa pitää puoliaan isoja kauppoja vastaan.

Ilmapiiri avoin fuusioselvityksille

Fuusion puolesta tai vastaan Valion omistajakenttä ei vielä voi ottaa kantaa, koska seikkaperäistä ehdotusta asiasta ei ole olemassa. Kavetvuo kuvaa Valion omistajakunnan kantoja avoimiksi.

Maitotilat ovat tottuneet EU:n myötä suuriin muutoksiin ja Arla-fuusiokin halutaan perusteellisesti selvittää. Kavetvuon mielestä kummankin yhtiön omistajille, siis maidontuottajille, voi esittää kysymyksen: olisiko turvallisempaa kuulua sellaiseen yritykseen, jonka riski on nykyistä laajemmalle jaettu.

Esimerkkinä voimavarojen yhdistämisestä koituvasta hyödystä Kavetvuo mainitsee Venäjän markkinat. Kauppa siellä käy hyvin ja kasvaa koko ajan. Riskit Venäjällä ovat kuitenkin niin isot, että yhtiöt joutuvat tarkkaan harkitsemaan, kuinka paljon uskaltavat panostaa itänaapurin markkinoille.
-Jos voisimme toimia Venäjällä yhteisin resurssein, toiminta voitaisiin kaksinkertaistaa ilman pelkoa siitä, että riskejä ei kestettäisi, Kavetvuo sanoo.

MTV3:n uutisten tavoittaman Arlan konsernijohtajan Åke Modigin mielestä yhteistyö olisi Pohjolan kannalta hyvä asia. Arla on Modigin mukaan pitänyt asiaa aiemmin lämpimänä, mutta viime aikoina ei ole käyty konkreettisia neuvotteluja.

Tanskalaiset mukaan

Ajatus ruotsalais-suomalaisesta meijeristä ei ole uusi. Usein on puhuttu myös pohjoismaisesta jättimeijeristä, johon Arlan ja Valion lisäksi kuuluisi Tanskan MD Foods.
Esimerkiksi maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä on liputtanut suuren pohjoismaisen meijerijätin puolesta. Hemilän mukaan tuottajat hyötyvät, jos elintarviketeollisuus toimii tehokkaasti. Myös EU suosii suurta yksikkökokoa.

Euroopan suurimmat meijeriyhtiöt ovat ranskalainen Besnier ja hollantilainen Campina Melkunie. Molemmat käsittelevät noin viisi miljardia maitolitraa vuosittain. Kolmantena on tanskalaismeijeri MD Foods noin kolmella miljardilla maitolitralla.
Suuruusjärjestys muuttuu, jos suunnitteilla olevat meijerifuusiot toteutuvat. Vireillä ovat hollantilaisten Cobercon ja Frieslandin sekä irlantilaisten Avonmoren ja Waterfordin fuusiot.
(MTV3-STT)