STT:n kysely: Pääsykoeuudistus saa korkeakouluilta kiitosta, pääsykokeista ei haluta kokonaan eroon

Opetusministeriö ja korkeakoulut ovat sopineet, että vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella, ei pääsykokeella. Jo ensi vuonna korkeakoulujen pääsykokeiden on määrä muuttua sellaisiksi, ettei niihin tarvitse valmistautua pitkään.

Tavoitteena on nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä toiselta asteelta korkeakoulutukseen ja vähentää välivuosia. Nykyisin vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa suoraan korkeakouluun.

STT:n kyselyyn vastanneiden korkeakoulujen mukaan nykyisen valintajärjestelmän uudistaminen on tarpeen.

– Tilanne on nyt koko korkeakoulukentän näkökulmasta tehoton ja hakijan kannalta sekava. Valintaprosesseista koituu myös paljon kustannuksia, Tampereen teknillisen yliopiston opetuksen vararehtori Petri Suomala sanoo.

Pääsykokeista halutaan pitää kiinni

Korkeakoulut eivät halua pääsykokeista kokonaan eroon.

– Pääsykoe pitää ehdottomasti säilyttää yhtenä väylänä korkeakouluun, koska kaikki eivät jaksa kolmen vuoden pääsykoetta. Lukioaikana elämässä kiinnostavat muutkin asiat kuin yliopistotulevaisuus. Emme halua menettää näitä vähän myöhemmin herääviä lahjakkaita opiskelijoita, Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintojohtaja Janne Hokkanen toteaa.

Koulujen mukaan pääsykokeissa on sekin hyvä puoli, että niihin valmistautuessaan opiskelija tutustuu lähemmin koulutusalaan ja voi pohtia, onko se hänelle sittenkään se oikea.

– On olemassa vaara, että pääsykokeiden laajamittainen vähentäminen lisää myös niin sanottua väärän alan valitsemisen riskiä. Se voisi johtaa laajamittaisempaan opintojen keskeyttämiseen, Laurea-ammattikorkeakoulun rehtori Jouni Koski varoittaa.

"Ratkaistavia asioita on vielä paljon"

Osa kouluista pitää uudistuksen aikataulua turhan tiukkana.

– Olisimme toivoneet tehdä näin suuren muutoksen tutkimustietoon perustuen, mutta näin tiukalla aikataululla se ei ole mahdollista. Vuosi 2020 tulee melko pian, ja ratkaistavia asioita on vielä paljon, Helsingin yliopiston vararehtori Sari Lindblom sanoo. 

Koulut ovat huolissaan myös siitä, miten tieto tulevista valintakriteereistä saadaan välitettyä toisen asteen oppilaille ja oppilaitoksiin.

– Pitää huolehtia siitä, että nykyiset toisen asteen opiskelijat pystyvät opinnoissaan huomioimaan uuden valintamenettelyn niin, ettei uudistus aseta heitä epätasa-arvoiseen asemaan niiden opiskelijoiden kanssa, jotka aloittavat toisen asteen opintonsa myöhemmin, Jyväskylän yliopiston koulutuspalvelujohtaja Mari Ikonen toteaa.

Uudistuksessa halutaan myös lisätä korkeakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia vaihtaa alaa tai koulua opintojen aikana. Tutkinnon jo suorittaneille kehitetään reittejä uusiin korkeakouluopintoihin, ja nykyistä enemmän opiskelijoita on tarkoitus valita avoimessa korkeakoulussa suoritettujen opintojen perusteella.

– Korkeakoulututkinnon jo suorittaneiden, siirto-opiskelijoiden ja alan vaihtajien osalta on hyvä, että joustavampia malleja kehitetään, Hämeen ammattikorkeakoulun vararehtori Janne Salminen arvioi.

STT lähetti sähköpostikyselyn yhteensä 25 korkeakoululle ympäri Suomen. Kyselyyn vastasi 11 yliopistoa ja viisi ammattikorkeakoulua.