Korkeakoulut pitävät pääsykoeuudistusta pääosin hyvänä asiana, mutta tiukka aikataulu huolestuttaa. Asia ilmenee STT:n tekemästä kyselystä.
Opetusministeriö ja korkeakoulut ovat sopineet, että vuoteen 2020 mennessä pääosa opiskelijoista valitaan ylioppilastutkinnon ja ammatillisen perustutkinnon perusteella, ei pääsykokeella. Jo ensi vuonna korkeakoulujen pääsykokeiden on määrä muuttua sellaisiksi, ettei niihin tarvitse valmistautua pitkään.
Tavoitteena on nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä toiselta asteelta korkeakoulutukseen ja vähentää välivuosia. Nykyisin vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa suoraan korkeakouluun.
STT:n kyselyyn vastanneiden korkeakoulujen mukaan nykyisen valintajärjestelmän uudistaminen on tarpeen.
– Tilanne on nyt koko korkeakoulukentän näkökulmasta tehoton ja hakijan kannalta sekava. Valintaprosesseista koituu myös paljon kustannuksia, Tampereen teknillisen yliopiston opetuksen vararehtori Petri Suomala sanoo.
Pääsykokeista halutaan pitää kiinni
Korkeakoulut eivät halua pääsykokeista kokonaan eroon.
– Pääsykoe pitää ehdottomasti säilyttää yhtenä väylänä korkeakouluun, koska kaikki eivät jaksa kolmen vuoden pääsykoetta. Lukioaikana elämässä kiinnostavat muutkin asiat kuin yliopistotulevaisuus. Emme halua menettää näitä vähän myöhemmin herääviä lahjakkaita opiskelijoita, Lappeenrannan teknillisen yliopiston opintojohtaja Janne Hokkanen toteaa.
Koulujen mukaan pääsykokeissa on sekin hyvä puoli, että niihin valmistautuessaan opiskelija tutustuu lähemmin koulutusalaan ja voi pohtia, onko se hänelle sittenkään se oikea.
– On olemassa vaara, että pääsykokeiden laajamittainen vähentäminen lisää myös niin sanottua väärän alan valitsemisen riskiä. Se voisi johtaa laajamittaisempaan opintojen keskeyttämiseen, Laurea-ammattikorkeakoulun rehtori Jouni Koski varoittaa.